Järviset: Blogi

25.9.2017

Duudsonit Nilsiässä

MLL:n Nilsiän paikallisyhdistys järjesti 1.9-17 kaikille Nilsiän 1-9-luokkalaisille sekä lukiolaisille kiusaamista ehkäisevän tapahtuman Suomi 100v juhlan kunniaksi. Ajatuksena oli, että lapset ja nuoret saisivat käydä koulua ilman kiusaamista seuraavatkin 100 vuotta täällä Nilsiässä.
Tapahtuma järjestettiin koulupäivän aikana, yhteistyössä Nilsiän koulujen kanssa. Paikalla oli yli 700 koululaista kuulemassa HP:n ja Jarpin kertomaa Duudsonien tarinaa. Päivän päätteeksi jokainen luokka sai muistoksi signeeratun julisteen luokkaansa sekä yhteisvalokuvan. Lisäksi jokainen oppilas sai herkkuja luokassa nautittavaksi.
 Tapahtuma järjestämisen mahdollisti suurenmoiset sponsorit sekä yhteistyö Nilsiän koulujen kanssa!


Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nilsiän paikallisyhdistys
http://nilsia.mll.fi/
mllnilsia (at) gmail.com

 

12.9.2017

Moniulotteinen ja vahva MLL

Työmme ytimessä

Olen aloittanut toukokuussa MLL:n Järvi-Suomen piirin kehittämispäällikön työssä ja toiminut pitkään erilaisissa kolmannen sektorin tehtävissä. Aiempien tehtävieni kautta olen tehnyt MLL:n kanssa yhteistyötä eri organisaatioista käsin mutta vasta nyt kun olen itse talon sisällä alan ymmärtämään oikeasti MLL:n vahvuutta ja moniulotteisuutta kolmannen sektorin toimijana.

Pääministeri Sipilän yksi hallituksen kärkiohjelmista on Lapsi- ja perhepoliittinen muutosohjelma (LAPE), jossa Mannerheimin Lastensuojeluliitto on mukana. Hankkeesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Ohjelmaa toteutetaan ja tehdään yhteistyössä valtion, kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on uudistaa lasten ja perheiden palvelut oikea-aikaisiksi ja perheiden tarpeita vastaaviksi, korjaavista ennaltaehkäiseviin palveluihin, kohti lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistavaa toimintakulttuuria.

Järjestönä meillä on aitiopaikka olla tuomassa muutosohjelmaan järjestöjen näkökulmaa sekä yhä vahvemmin viedä MLL:n omia varhaisen kynnyksen palveluja osaksi kuntien palveluja. Yksi LAPE:n isoista tavoitteista on palauttaa voimavaroja varhaiseen auttamiseen. Näin saadaan parhaiten säästöjä lasten ja nuorten hoidon kustannuksiin. Tähän keskeiseen tavoitteeseen MLL voi vastata tuoden jo olemassa olevia toimintamallejamme osaksi uutta perhekeskustoimintamallia. 

Varhaisen tuen tarkoituksena on helpottaa perheen arkea ja ehkäistä ongelmien syntymistä. Se on lapsen ja perheen arjessa tapahtuvaa tukemista ja kuuntelemista. Kanssakulkemista. Varhainen tuki on myös kaikkein kustannustehokkainta, mutta samalla myös inhimillistä, perheiden todelliset tarpeet huomioonottavaa toimintaa.

Vapaaehtoisissa voimaa

MLL:n työn kivijalka ovat paikallisyhdistykset. Piirin työtekijöiden ja yhdistysten vapaaehtoisten toimijoiden kanssa tarjoamme laajan kirjon toimintatapoja ennaltaehkäisevään työhön ja LAPE:n muutosohjelman kokonaisuuteen, joiden avulla sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi, osallisuus ja kumppanuus vahvistuvat.  Paikallisyhdistysten rooli valtakunnallisessa hankkeessa on merkittävä, kun hyviä toimintatapoja liitetään osaksi laajempaa palvelujärjestelmää. Paikallisyhdistykset ovatkin meidän kultainen siltamme suhteessa kuntiin myös tässä kokonaisuudessa.

Niin paikallisyhdistysten toimijoiden kuin vapaaehtoisten tukihenkilöiden kouluttaminen ja ammatillinen ohjaaminen on MLL:n työn toinen keskeinen kantava voima.

Piirin työntekijät kouluttavat jatkuvasti vapaaehtoisia toimijoita paikallisyhdistyksissä ja erilaisiin tukihenkilötoimintoihin kuten perhekummi-, kaveri, ystäväksi maahanmuuttajaäidille ja sosiaalihuoltolain alaisiin tukihenkilötoimintoihin.

Uusia perhekahviloita perustetaan ja yhdistysten toimintaa kehitetään vastaamalla lapsiperheiden tarpeisiin. Uudet  vapaaehtoiset tukihenkilöt lähtevät koulutuksensa jälkeen kohtaamaan lapsia, nuoria ja lapsiperheitä, jotka tarvitsevat tukea ja vahvistumista arkeensa ja elämäänsä. Pienikin tuki ja läsnäolo voi muuttaa yhden lapsen, nuoren tai perheen arjen isosti, antaa uuden suunnan ja toivon.

Näissä kohtaamisissa ja vapaaehtoisten korvaamattoman tärkeässä työssä niin tukihenkilönä, paikallisyhdistystoimijana tai perhekahvilaohjaajana on toimintamme ydin, voima ja toivo.

Isa Niukkala

5.9.2017

Uusia työntekijöitä kaikkiin vapaaehtoiskeskuksiin

Henna Julkunen, Kuopio

Olen Henna Julkunen, ammatiltani sosiaalipsykologi (ytm) ja opiskelen työn ohella pari- ja perhepsykoterapeutiksi. Viimeisimmäksi olen ollut töissä Kuopion seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksessa perheneuvojana 1,5 vuotta ja sitä ennen viihdyin 5 vuotta kotiäitinä kolmen lapseni kanssa. Olen aikaisemmin työskennellyt myös sairaanhoitajana nuorisopsykiatrian osastoilla Kuopiossa. Perhevapaiden ohella olin pari vuotta yrittäjänä ja toimin Syömishäiriöliitto Itä-Suomen SYLI ry:n hallituksen puheenjohtajana.

Mannerheimin lastensuojeluliitossa aloitin LAPE -perhekeskuskoordinaattorina elokuun 2017 alussa ja tehtävänäni on olla MLL:n edustajana Pohjois-Savon Yhdessä! ohjelmassa, joka on osa valtakunnallista Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa (LAPE). Työtehtävänäni on kehittää vanhemmuuden ja parisuhteen matalan kynnyksen tukipalveluja osana laajempaa maakunnallista perhekeskustoimintamallia, kehittää asukasosallisuutta lapsi- ja perhepalvelujen uudistamisessa sekä tehdä lapsivaikutusten arviointia näkyväksi näissä uudistuksissa. Keskeistä on myös MLL:n toimintojen integroiminen osaksi laajempaa maakunnallista perhekeskustointamallia.

Mannerheimin lastensuojeluliitto edustaa itselleni tärkeitä arvoja: on lasten puolella sekä tukee monin eri tavoin lapsiperheiden hyvinvointia. Uskon vertaistuen voimaan ja siihen, että iloisen ja lempeän kohtaamisen kautta moni asia on mahdollinen. Erityisen tärkeää on, että perheet huomioidaan monipuolisesti ja toiminnat ovat mahdollisia kaikille perheille. On upeaa olla osa näin perinteikkään ja monipuolisen järjestön toimintaa.

Nina Hujanen, Mikkeli

Moi olen Hujasen Nina, MLL:n uusi perhekeskustoiminnan koordinaattori Mikkelin vapaaehtoiskeskuksella. Aloitin työni täällä elokuussa 2017. Koulutukseltani olen sosionomi amk ja aiemmin olen työskennellyt avoimessa varhaiskasvatuksessa Mikkelin kaupungilla sekä lastensuojelussa laitos- ja avohuollossa. Nämä työt ovat antaneet minulle paljon näkökulmia lapsiperheiden arjesta, sen iloista ja haasteista.  Perheeseeni kuluu aviomies ja kaksi lasta. Kahden alle kouluikäisen lapsen äitinä, lapsiperheiden asiat ovat lähellä sydäntäni.

Työhöni kuuluu perhekeskustoiminnan koordinaattorina olla paikallisyhdistysten tukena ja apuna, mukana hetkissä. Tulen mielelläni tapaamaan teitä kasvotusten yhdistysten perhekahviloihin, kokouksiin ja tapahtumiin. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, niin sovitaan tapaamisia.

Odotan innolla uuden työn mukanaan tuomia uusia haasteita. On ilo olla mukana tekemässä tätä tärkeää työtä, jolla tuemme perheiden arkea. MLL auttaa ihmisiä saamaan äänensä kuuluviin, on tukena arjessa matalalla kynnyksellä ja ihmisiä lähellä.

Isa Niukkala, Jyväskylä

Olen Isa Niukkala ja aloitin toukokuussa piirin kehittämispäällikkönä. Viimeiset neljä vuotta työskentelin koulutusviennin maailmassa, mutta olen tehnyt pitkän työrupeaman myös järjestösektorilla erilaisissa tehtävissä. Olen työskennellyt mm. Suomen Unicefilla, Suomen World Visionilla ja Koulutus Elämään säätiössä. Koulutukseltani olen teologian maisteri ja aloitan opettajan pedagogiset opinnot tänä syksynä JAMK:ssa.

MLL:n kehittämispäällikkönä toimin tukihenkilötiimin tiimivastaavana. Muut keskeiset työni osa-alueet ovat viestintä, rahoitushakemukset ja erilaiset yhteistyökumppanuudet.

MLL on osa suomalaista historiaa ja sen arvot ovat sydäntäni lähellä. On hienoa olla mukana tekemässä omalta osaltani työtä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi.

Anu Piispanen, Jyväskylä

Olen Anu Piispanen ja ammatiltani sosionomi (AMK), lähihoitaja ja neuropsykiatrinen valmentaja. Olen erikoistunut lapsi-, nuoriso- ja perhetyöhön. Toimin myös vapaaehtoistehtävissä Säynätsalon paikallisyhdistyksen varapuheenjohtajana. MLL Järvi-Suomen piirissä Jyväskylässä aloitin toukokuun 2017 alussa LAPE-perhekeskuskoordinaattorina. Asiantuntemuksen taustalla on pitkä 17 vuoden työkokemus sosiaali- ja terveysalalta hoito- ja palveluohjaustehtävistä. Ennen piiriin tuloa reippaat viisi vuotta olin lastensuojelussa sekä laitos- että avohuollon puolella. Toimin perheohjaajana, ammatillisena tukihenkilönä, nuorisokodin ohjaajana ja esimiestehtävissä. Ensiarvoisen merkittävä ja herkkä kasvunpaikka oli äidiksi tuleminen vuonna 2014.

Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (KSLAPE) -hankkeessa olen mukana kehittämässä matalan kynnyksen palveluita ja perhekeskustoimintamallia. Keskeisiä asioita ovat asukasosallisuus ja monikulttuurisuus, vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, lapsivaikutusten arvioinnin juurruttaminen osaksi päätösten tekoa sekä palveluohjausta tukevien käytänteiden kehittäminen ja käyttöönotossa tukeminen. 

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen on lähellä sydäntä. Avoimella kohtaamisella ja arjen arvostamisella olemme vertaistukena toinen toisillemme.

Mari Tuppurainen, Jyväskylä

Nimeni on Mari Tuppurainen, olen koulutukseltani fysioterapeutti ja terveystieteiden maisteri. Tulen opetuksen ja kasvatuksen maailmasta, olen toiminut usean vuoden ajan eri kouluasteilla opetustehtävissä.

Aloitin työt Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirillä toukokuussa 2017 Selviydytään kiusaamisesta- projektin koordinaattorina. Projektia rahoittaa STEA ja siinä luodaan kiusaamista kokeneille nuorille sekä heidän vanhemmilleen matalankynnyksen ryhmätoimintaa vapaaehtoisten ohjaamana. Projekti vastaa tärkeään teemaan kiusaamisen ympärillä ja se luo uudenlaisia toimintatapoja kiusaamisen jälkeiseen työhön.

MLL järjestönä on tärkeä, koska se toimii laajalla sektorilla eri elämäntilanteissa olevien lasten, nuorten ja perheiden tukena. Se vaikuttaa yhteiskunnallisesti tärkeisiin asioihin ja ajaa lapsiperheiden etuja sekä tarjoaa matalan kynnyksen tukea elämän eri vaiheissa.

Sirpa Turunen, Joensuu

Olen Sirpa Turunen ja toimin Joensuun vapaaehtoiskeskuksessa tukihenkilötoiminnan koordinaattorina. Työnkuvaani kuuluu käynnistää, kehittää ja koordinoida tukihenkilötoimintaa. Olen yhteydessä vapaaehtoisiin, perheisiin sekä yhteistyötahoihin. Rekrytoin toimintaamme vapaaehtoisia ja koulutan heitä mukaan toimintaamme.

Koulutukseltani olen sairaanhoitaja (AMK) ja olen työskennellyt yhteensä noin kymmenen vuoden ajan päivystyksessä sekä lasten- ja nuorten osastolla. Järjestömaailman kokemusta minulle on karttunut ammattiyhdistystoiminnan kautta. Perheesi kuuluu aviomies ja kolme lasta.

Järjestön toiminta on minusta tärkeää sen tekemän ennaltaehkäisevän työn vuoksi. Tahto tarjota toimintaa matalalla kynnyksellä sekä avoimesti on tämän työn suola ja sokeri. Olen sitä mieltä, että lasten, nuorten ja perheiden tukena ei voi olla ikinä liikaa tukiverkostoja, turvallisia aikuisia eikä kanssakulkijoita jakamassa arjen iloja ja haasteita.

Elina Honkaselkä, Joensuu

Olen Elina Honkaselkä, Joensuun vapaaehtoistoiminnan koordinaattori. Aloitin työni Järvi-Suomen piirillä huhtikuussa. Tätä ennen olin reilun vuoden päivät kotosalla kahden poikani kanssa. Aiempi työkokemukseni on myös järjestöpuolelta, olen työskennellyt Pelastakaa Lapsilla sekä Joensuun paikallisyhdistyksessä että keskustoimiston alla verkkonuorisotyössä ja sijaisperheille suunnatussa hankkeessa. Koulutukseltani olen Yhteisöpedagogi (AMK).

Perhekeskustoiminnan koordinaattorina tuen ja autan MLL:n paikallisyhdistyksiä Pohjois-Karjalan alueella. Tulen mielelläni vierailemaan yhdistyksien perhekahviloissa tai vaikkapa tapahtumissa, kysykää rohkeasti mukaan!

Pidän MLL:n tavasta huomioida lasten, nuorten ja perheiden asiat ja tuoda heidän äänensä kuuluviin. MLL on mielestäni avoin ja kaikenlaiset perheet huomioon ottava järjestö. Toiminnassa esiin tuleva ilo on jotain, mitä haluan olla itsekin luomassa.

Virkkauspuuhia MLL:n liittokokouksessa

Toni Essel, Jyväskylä

Tervehdys! Olen Esselin Toni ja aloitin työt MLL:n Järvi-Suomen piirissä helmikuussa 2017. Olen koulutukseltani medianomi ja työskennellyt aiemmin mm. Jyväskylän ammattiopistossa av-viestinnän opettajana. Sivutöinä teen edelleen erilaisia videoprojekteja ja graafista suunnittelua.

Järvi-Suomen piirissä työni on koordinoida nuorten videotyöpajojen sarjaa. Työpajoissa yläkouluikäiset nuoret tutustuvat videoblogin tekemiseen ja toteuttavat oman vloginsa Järvi-Suomen piirin Youtube-kanavalle.

MLL tekee tärkeää työtä eriarvoisuuden vähentämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yhteiskunnallisena vaikuttajana se pyrkii pitämää huolen myös siitä, että lasten ja nuorten äänikin tulee kuulluksi.

Tuuletusta hyvin menneen leirin jälkeen.

9.1.2017

Hyviä kokemuksia KaMu-leireistä

Tässä kahden KaMu-leiriohjaajan iloinen tarina kokemuksistaan KaMu-leirien ohjaamisesta Pohjois-Karjalassa.

Me ollaan Emmi ja Saara, kasvatustieteen opiskelijoita Itä-Suomen yliopistosta Joensuusta. Saimme tietää MLL:n hakevan vapaaehtoisia amanuenssimme kautta.

                 Saara: “Itse lähdin vapaaehtoiseksi siksi, koska halusin saada kokemusta lasten ohjaamisesta.  Meidän tutkintoon kuuluu vain yksi harjoittelujakso, joten vapaaehtoisena toimiminen tuntu hyvältä keinolta saada eräänlaista työkokemusta.”

                 Emmi: “Lähdin mukaan koska, tykkään olla lasten kanssa ja leirien ohjaaminen kuulosti todella kivalta! Vapaaehtoistoiminta on hyvää työkokemusta.”

Olimme MLL:n KaMu-leirillä ohjaajina viime vuonna kahdella eri kerralla: viime syksynä ja ennen joulua. Molemmat leirit pidettiin Kontiolahden kirkonkylän koululla.

Syksyn leiri oli tarkoitettu eskariin ja ekaluokalle meneville lapsille. Osallistujia oli noin kymmenen, ja leiri kesti kolme päivää.

                 Saara: “Oli kiva nähä, miten alkujännityksen jälkeen lasten eri persoonat tuli esille. Ja vaikka leiri oli tyttövoittoinen, tuli leirillä olleet kaksi poikaa hyvin toimeen tyttöjen kanssa.”

                 Emmi: “Leirillä oli hyvä tunnelma, vaikka pieni jännitys koulun tai eskarin alkamisesta oli kuitenkin ilmassa. Oli kiva nähdä, että samassa koulussa aloittavat lapset ystävystyivät jo leirillä.”

Syksyn leirillä käytiin muun muassa kouluun liittyviä asioita läpi, jotta lapset tietäisivät edes vähän siitä, mitä eskari tai ekaluokalle meno toisi tullessaan. Lisäksi leirillä pelattiin ja leikittiin niin sisällä kuin ulkonakin. Myös askartelu kuului ohjelmaan. Leirillä pohdittiin yhdessä myös kaveruutta ja sitä, millainen hyvä kaveri on.

                 Emmi: “Monilla lapsilla oli jo paljon tietoa siitä, millaista koulussa on. He tiesivät mitä oppiaineita on ja, että tuntien välissä on välitunnit. Kaverijututkin tuntuivat olevan suurimmalle osalle tuttua juttua, kaikki otettiin leikkeihin ja peleihin iloisesti mukaan.”

                 Saara: “Itse yllätyin positiivisesti siitä, miten innoissaan lapset olivat kollaasiaskartelusta. Lapset saivat leikata lehdistä itselle mieluisia kuvia ja kuvat liimattiin paperille. Kollaasiin sai myös piirtää ja kirjoittaa jotakin halutessaan.”

Joulukuussa järjestetyllä leirillä oli muutama syksyn leirillä ollut lapsi, mutta uusia tuttavuuksia oli enemmän. Joulukuun leirillä oli ohjelmassa muun muassa joulukorttien askartelua ja erilaisia pelejä ja leikkejä. Annoimme lasten vaikuttaa myös itse leirin sisältöön vetämällä heidän toivomiaan leikkejä. Erilaiset hippaleikit ja värivarjo olivat molemmilla leireillä toivottuja leikkejä, joita leikittiin nauraen.

                 Emmi: “Minusta leirit olivat todella onnistuneita! Vaikka jotkut päivät tuntuivat välillä raskailta, tuli leireillä kuitenkin niin hyvä mieli, että se ei haitannut. Saaran kanssa oli helppo vetää leiriä yhdessä ja lähtisin vaikka heti mukaan uusille leireille!”

                 Saara: “Ainakin itse koin, että molemmat leirit olivat tosi onnistuneita. Lapset olivat innolla mukana molemmilla leireillä, ja minun ja Emmin yhteistyö sujui tosi hyvin. Itselle jäi hyvät fiilikset molemmista leireistä ja menisin vetämään leirejä uudestaan millon vaan.”

Iso kiitos Saaralle ja Emmille Kaverileirien ohjaamisesta 2016!

 

Katri Manninen, Mikkeli
Krista Sutinen, Kuopio

19.12.2016

Uudet työntekijät Katri ja Krista

Katri Manninen

Terveiset MLL:n Järvi-Suomen piirin Mikkelin vapaaehtoiskeskuksesta. Olen palannut pitkältä perhevapaalta takaisin töihin. Kuusi vuotta kotona kolmen alle 10-vuotiaan lapsen kanssa antoi oivan näkökulman lapsiperheen arkeen.  Koulutukseltani olen Sosionomi (AMK) ja MLL:n tulin töihin vuonna 2005. On kiva palata töihin kuulemaan ja oppimaan mitä MLL on tänä päivänä.

Tehtäväni on perhekeskustoiminnan koordinointi Etelä-Savon alueella. Työni ydin on olla paikallisyhdistyksien tukena ja apuna tällä seudulla. Tulen mielelläni yhdistyksiä tapaamaan kokouksiin, erilaisiin tapahtumiin tai vaikkapa perhekahviloihin. Toivottavasti nähdään monen yhdistys toimijan kanssa siellä teidän omalla paikkakunnalla, piirin koulutuksissa tai viimeistään sitten liittokokouksessa Kuopiossa. Odotan innolla yhteistyötä kanssanne ja sitä, että pääsen tapaamaan teitä vanhoja tuttuja MLL:n toimijoita ja tutustumaan alueen uusiin toimijoihin. 

-Katri-

 

Krista Sutinen

Olen Krista, MLL:n uusi tukihenkilötoiminnan koordinaattori Kuopion vapaaehtoiskeskuksessa. Olen marraskuun alussa työni aloittamisen myötä paluumuuttanut Pohjois-Savoon, jossa olen viettänyt nuoruuteni päivät. Syntyisin olen pohjoisesta Hämeestä.

Olen valmistunut syksyllä 2015 kasvatustieteen maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta. Lisäksi olen opiskellut syventävät opinnot hallintotieteestä ja teologiasta ja tehnyt opintoja muun muassa psykologiasta, sosiaalipsykologiasta ja nuorisotutkimuksesta. Olen työskennellyt kaiken ikäisten ihmisten kanssa opetuksen ja ohjauksen parissa muun muassa aineenopettajana ja liikunnanohjaajana ja tehnyt erilaisia hallinnon tehtäviä muun muassa kasvatuksen kentällä. Olen saanut töiden tiimoilta asua myös ulkomailla moneen otteeseen. Vapaaehtois- ja järjestötoimijana olen toiminut usean vuoden ajan muun muassa ohjaajana, tukihenkilönä ja tapahtumanjärjestäjänä.

Iloitsen MLL:stä ja sen kohtaavasta työstä. Olen suurella ilolla mukana järjestön työssä yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Työtehtäväni MLL:ssä pitävät sisällään perhekummi- ja kaveritoiminnan koordinoinnin Pohjois-Savon alueella. Näiden lisäksi olen mukana aloittamassa ystäväperhetoimintaa Varkaudessa kaupunkiin saapuvien syyrialaisperheiden tueksi ja ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toimintaa Kuopiossa. On suorastaan upeaa tehdä töitä ihastuttavien perheiden, motivoituneiden vapaaehtoisten ja kannustavien työtovereiden kanssa! Odotan ensi vuotta, mitä kaikkea se tuokaan mukanaan! Pidetäänhän toisistamme huolta!

-Krista-

19.9.2016

Onko leikki (vain) lapsen työtä?

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, että Lapsen oikeuksien sopimus on ollut Suomessa laki. Artiklan 31 mukaan lapsella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. Leikkilähetin sydäntä tämä artikla lämmittää erityisesti!

Luovuus, mielikuvitus, itseluottamus ja erilaiset taidot kehittyvät leikin avulla. Mielestäni on aliarvostavaa kysyä, oletteko te ’vain leikkineet’ – kun kysymyksen tulisi olla iloisen arvostava ’Wau! Ai te olette leikkineet?!’ Leikissä kohtaavat lapsen sisäinen ja ulkoinen maailma. Tuskin minkään muun yläotsakkeen kuin leikin alle voidaan luetella loputon määrä lapselle ominaisia tapoja toimia ja hahmottaa maailmaa.   

Ikävän usein nykypäivään kuuluu kylmä suhtautuminen kanssaeläjiin. Tästäkin syystä uskon leikin voimaan! Leikkien lapsi oppii myötätuntoa, empatiaa. Mielestäni se on jopa haarukan ja lusikan käyttöä tärkeämpää! Jospa ensin oppisimmekin olemaan kivoja kavereita, ja vasta sitten solmimaan kengännauhat?! Asiat tärkeysjärjestykseen!

Oppiminen voisi olla kahdensuuntaista. Minun mielestäni on joka kerran yhtä mielenkiintoista kuulla ja oppia lapsilta, miten yhteinen elämä sujuu ja miten muita kohdellaan hyvin. Usein tärkein neuvo lapsilta on se, että kiva kaveri on sellainen joka leikkii muiden kanssa eikä jätä ketään ulkopuolelle. Tästä olisi monelle aikuiselle opiksi. Leikki ei siis todellakaan ole vain lasten juttu, vaan leikki tekee hyvää kaikenikäisille!

Tällä viikolla olen käynnistänyt Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueella leikkikampanjan sen puolesta, ettei pehmolelutkaan jäisi yksin. Kerään leikistä pois jääneitä yksinäisiä pehmoeläimiä sekä muita leluja ja toimitan ne uuteen kotiin! Ensimmäiset yksinäiset saivat uusia koteja SPR:n Nälkäpäiväkeräyksen yhteydessä Mikkelissä.  Lokakuisen Satupäivän kunniaksi lelun mukaan voisi kirjoittaa tarinan uutta omistajaa ilahduttamaan. Päiväkodeissa tai koululuokissa yksinäiset lelut voisi laittaa tarinoita täyteen kirjoitettuun pahvilaatikkoon, ja viedä tarinalaatikko jonnekin, jossa se ilahduttaa muita!

Jaettu ilo – paras ilo!

<3

Lisätietoa: Leikkilähetti Piia Kleimola, puh. 040 1587122, piia.kleimola@mll.fi

Kymen piiri ja Etelä-Savo, Koko Suomi leikkii – hanke, www.kokosuomileikkii.fi

30.8.2016

Isien ilta seikkailupuistossa

MLL:n Köhniö-Kypärämäen yhdistys järjesti liikunnallisen illan isille Laajiksen seikkailupuistossa elokuussa. Illan aikana pääsi kokeilemaan frisbeegolfia ja seikkailupuiston kiipeily- ja köysiratoja. Oli kuulemma mukavaa :)

Johanna Maasola, puheenjohtaja

MLL Köhniö-Kypärämäen yhdistys

Parasta leirillä oli kaikki

Pohjois-Karjalassa Kontiolahdella vietettiin tänä kesänä kaksi Kaveriksi Mulle -leiriä, joille osallistui yhteensä 24 iältään 4-6-vuotiasta lasta.

Ensimmäinen leiri pidettiin kesäkuussa Lehmon Punaposken päiväkodissa 4-6-vuotiaille lapsille. Kolmen päivän mittaisella päiväleirillä lapset pääsivät pelien ja leikkien lomassa muun muassa maalaamaan, askartelemaan, leipomaan ja temppuilemaan temppuradalla. Sää suosi leirillä ja viimeisenä päivänä välipalat kasattiinkin piknik koriin ja viltit levitettiin eväshetkeä varten Punaposken ihanalle pihalle, puiden katveeseen. Osa leiriläisistä oli entuudestaan toisilleen tuttuja Punaposken päiväkodista ja talvella päiväkodissa pidetystä KaMu-kerhosta, mutta leirillä solmittiin myös uusia kaverisuhteita. Mukavan tekemisen lomassa pohdittiin kaveruutta ja lapset saivat askarrella leirin päätteeksi toisilleen lahjat muistoksi leiriltä.

Toista Kaveriksi Mulle -leiriä vietettiin elokuussa Kontiolahden kirkonkylän koululla. Leiri oli suunnattu tuleville ekaluokkalaisille ja siellä mukavan tekemisen lomassa pohdittiin tulevaa koulun aloitusta ja siihen liittyviä mietteitä, tutustuttiin koulun tiloihin ja mikä tärkeintä, tutustuttiin tuleviin koulukavereihin. Mukana menossa oli myös muutama reipas tuleva eskarilainen, joille asiantuntija-ekaluokkalaiset saivat kertoa millaista eskarissa oikein on ja mitä siellä tehdään.

Tänä vuonna leirien suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat MLL:n vapaaehtoiset: kokenut KaMu-kerho-ohjaaja Katariina sekä neljä keväällä KaMu-koulutuksen saanutta opiskelijaa Katja, Minna, Saara ja Emmi. Kontiolahden kirkonkylän leirillä yhteistyökumppanina oli myös Kontiolahden perhetyö, josta mukana leiriä suunnittelemassa ja ohjaamassa olivat sosiaalityöntekijät Tanja ja Kaija. Molemmat leirit onnistuivat erinomaisen hyvin ja palaute niin lapsilta kuin vanhemmilta leiristä oli oikein positiivista. Leirin onnistumisen kiteyttää hyvin lasten vastaus kysymykseen leirin loppufiiliksistä: ”parasta leirillä oli kaikki!”

Lasten palautteita:

”Leiristä mieleen jäi kaikki. Lahjaonginta erityisesti.”

”Olisin vielä halunnut jatkaa leiriä. Olisin vielä halunnut kiikkua.”

”Haluaisin mennä uudestaan leirille.”

Veera Kiiski

Koordinaattori, tukihenkilötoiminta

Vapaaehtoistoiminnasta vipinää kinttuihin

27.5.2016

Keväisen vihreän takana ilta-auringossa kimalteleva järvi, pihan punainen tupa. Grillikodasta leviävä savu joka sekoittuu vastalämmitetyn saunan tuoksuun. Ympärillä eri-ikäisiä nauravia miehiä ja naisia. Untammeko kertaamme? Ei toki.

Toukokuisena torstai-iltana vietimme eri tukihenkilötoiminnan vapaaehtoisten, tukihenkilöiden, Kavereiden (KaMujen), perhekummien  ja lasten hoitajien ”laidunkauden avajaisia” Jyväskylän kansalaisopiston oppilaskunnan kesäpaikassa Kiviniemessä.

Pelasimme kesäistä tutustumislottoa ja luonnonmateriaalit innoittivat tekemään taideteoksia. Oli luontohenkistä, muinaissuomalaista teemaa ja ihan vain ”uutta mallistoa”. Uskomattoman luovaa joukkoa!

Punaisen tuvan seinää koristi illan päätteeksi kaksi värikästä kukkaa. Toiseen oli kerätty terälehtiä, joissa oli mietteitä siitä, mitä toiminta MLL:ssa on antanut: ”Eloa, iloa, vipinää kinttuihin, kavereita pieniä ja suuria! Erilaisuuden hyväksymistä, kärsivällisyyttä, hellyyttä, kauniita sanoja, käden käteen ja suukon poskelle!”

Toisen kukan terälehdet kertoivat, mitä merkitystä toiminnalla on ollut lapselle, nuorelle ja perheelle: ”Turvaa, huolenpitoa, aikuisen hoivaa. Rajoja ja rakkautta. Yhteisiä hetkiä, lyhyitä tai vuosien mittaisia.”

Pöydän ympärillä oli iloinen naurun remakka, kun syötiin grillimakkaroita mainion salaatin kera, palanpainikkeena läheisen lähteen vettä ja marjamehua.

Me saatoimme vain katsella nöyrinä ja onnellisina vapaaehtoistemme joukkoa. Kuinka ihania ja tärkeitä kohtaamisia nämä ihmiset omalla vapaa-ajallaan antavat erilaisille lapsille, nuorille ja perheille. Heidän arvokkaan työnsä tavoitteena on, että kukaan ei jäisi yksin.

Kiitämme ihan jokaista toiminnassamme mukana olevaa ja toivotamme hyvää ja voimaannuttavaa kesää!

Koordinaattorit Kaarina ja Marjo

Kiva kirsupäivä

11.5.2016

MLL:n Nilsiän yhdistys oli mukana järjestämässä Nilsiän Kivojen Kirsujen kanssa Kiva Kirsupäivä tapahtuman Nilsiän satama-alueella la 7.5. Keväinen lauantaipäivä päivä keräsi yhteen sankoin joukoin niin aikuisia, lapsia ja varsinkin kirsukkaita!

Aurinko paistoi jokaiselta terältään ja tuuli henkäili mukavasti, joten liian kuuma ei onneksi ehtinyt tulla. Ohjelmassa oli Match shown lisäksi m.m koirien esittämä satunäytelmä.

MLL vastasi tapahtumaväen buffetista. Paistoimme yli 100 makkaraa! Mukanamme oli myös tuttuun tapaan pomppulinna. Kaikki halukkaat saivat kasvomaalauspisteessämme mitselleen teeman mukaiset kirsut.

Suurkiitos yhteistyöstä Nilsiän Kivat Kirsut ja erityiskiitos Nilsiän UA:lle grillin lainaamisesta!

Kevätterveisin:

Sari Spice, pj

MLL Nilsiän yhdistys

Leila Prusila, Mikkeli
Mira Tasanen, Jyväskylä
Veera Kiiski, Joensuu

Piirin uudet työntekijät esittäytyvät

31.3.2016

Leila Prusila

Hei! Olen aloittanut MLL Järvi-Suomen piirissä Perhekeskustoiminnan koordinaattorina 15.2.16 Mikkelin Vapaaehtoiskeskuksessa. MLL vapaaehtoistyötä olen tehnyt jo pitkään. MLL Tikkurilan yhdistyksen hallituksessa aloitin joskus 2004? Kotiseudulle muuton jälkeen olen toiminut MLL Otavan yhdistyksessä.

Päivätyöni olen tehnyt tähänkin asti lasten, nuorten ja perheiden parissa; lastenkodissa ohjaajana, neuvolan perhetyöntekijänä, varhaiskasvatuksessa lastentarhanopettajana ja päivähoidon ohjaajana.

Nyt on hieno tilaisuus nähdä MLL työ täältä piirin työntekijän näkökulmasta. Monet teistä yhdistysväestä olen jo tavannut esim. puheenjohtajapäivillä Kalastajatorpalla, edellisessä VJK:ssa Jyväskylän aluepajassa, piirin kokouksessa Vanhamäessä, liittokokouksessa Turussa tai järjestöristeilyllä viime syksynä. Odotan kovasti tapaavani mahdollisimman monta MLL aktiivia ja pääseväni tekemään yhteistyötä teidän kanssanne!

- Leila -

Mira Tasanen

Terveiset täältä kauniista Järvi-Suomesta! Olen Mira Tasanen. Koulutukseltani olen Sosionomi (AMK), lastentarhanopettaja. Aloitin MLL Järvi-Suomen piirin työntekijänä maaliskuussa 2016. Toiminta-alueeni on perhekeskustoiminnan koordinointi Keski-Suomen alueella. Tehtäväni on siis tukea MLL:n paikallisyhdistyksiä työssään.

MLL:n toiminnassa olen ollut mukana monessa roolissa; perhekeskuksen kävijänä, opiskelijana, paikallisyhdistyksen hallituksen toimijana sekä työntekijänä. Näkökulmani toimintaan on siis laaja ja uskon sen tukevan omaa työtäni. Olen aina kokenut MLL:n toiminnan todella merkittävänä suomalaisille lapsiperheille. Erityisen tärkeiksi teemoiksi itselleni nousee ennaltaehkäisevä työ sekä vaikuttaminen.

On mahtavaa olla täällä ja saada tehdä tätä arvokasta työtä. Mukavaa kevättä kaikille!

- Mira -

Veera Kiiski

Nimeni on Veera ja aloitin MLL:n uutena tukihenkilötoiminnan koordinaattorina Joensuun vapaaehtoiskeskuksessa maaliskuun alkupuolella. Juuriltani olen pesunkestävä Pohjoiskarjalainen. Alun perin olen kotoisin Liperistä ja tällä hetkellä asustelen Joensuun kauniissa Penttilässä, joen rannalla yhdessä yrittäjäpuolisoni kanssa.

Keväällä 2015 valmistuin Itä-Suomen yliopistosta Kasvatustieteen maisteriksi. Opintojen aikana ja niiden välissä olen ehtinyt olla monessa mukana ja tehdä monenlaista työtä muun muassa luistelukouluohjaajana ja asiakaspalvelutehtävissä. Ensimmäisen kipinän järjestötyöhön olen saanut toimiessani projektisihteerinä Pelastakaa Lapsilla sekä Marttaliitossa opintotoiminnan parissa.

Uuden työni aloitan ylpeänä MLL:sena ja olen iloinen saadessani olla osa MLL-yhteisöä. Työtehtäviini MLL:ssa kuuluvat Perhekummitoiminnan koordinointi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa sekä Kaveriksi Mulle -toiminnan koordinointi ja Ystäväksi Maahanmuuttaja äidille toiminnan käynnistäminen Pohjois-Karjalan alueella. Ensimmäisten viikkojen aikana MLL:sta on huokunut ennen kaikkea aitous ja yhdessä tekeminen. Entisenä joukkueurheilijana arvostan yhteistyön merkitystä myös työyhteisöissä ja eniten uutena koordinaattorina odotankin yhteistyötä MLL:n vapaaehtoisten, työntekijöiden ja yhteistyötahojen kanssa parhaan asian hyväksi – pienten parhaaksi!

- Veera -

Ystävänpäivän vipinää Anttolassa

8.3.2016

MLL:n Anttolan yhdistys osallistui ystävänpäivänä BonHovi-tapahtuman järjestelyihin Anttolanhovissa. Kuvassa vilistetään jumppasaliin rakennetulla temppuradalla ja ulkona otettiin hyviä kyytejä yhdistyksen väen valvomassa pulkkamäessä.

Terhokerho toi Vuoden liikuttaja 2015 -palkinnon MLL:n Ilomantsin yhdistykselle

6.2.2016

Ilomantsissa on ollut Terhokerho-toimintaa MLL:n paikallisyhdistyksen toimesta vuodesta 2014 lähtien. Sitä ennen kerho toimi muutaman vuoden samantyyppisellä idealla, mutta Touhutunti-nimellä liikuntatoimen ideoimana.

Terhokerho sisältää vapaata leikkiä, kiireetöntä yhdessäoloa ja energianpurkua liikuntahallin välineillä alle kouluikäisten lasten perheille. Tarkoitus on unohtaa hetkeksi hektinen ja aikataulutettu arki ja tehdä yhdessä jotain rentouttavaa kotiaskareiden, tietokoneiden tai kännyköiden häiritsemättä. Terhokerho kokoontuu liikuntahallilla perjantai-iltaisin 1,5h kerrallaan. Ohjaajana toimii kaksi liikuntatoimen palkkaamaa paikallista nuorta.

Kerhossa käy keskimäärin 10 henkilöä viikoittain. Mukana on lapsia vanhempien, isovanhempien tai jonkun muun lähiaikuisen kanssa. Syksyn ja kevään viimeisissä kerhoissa on ollut jotain erityisohjelmaa ja paikallisyhdistyksemme on tarjonnut paikalla oleville pikkusyötävää. Suunnitelmissa on pitää kerho kerran syksyllä ja kerran keväällä jossakin paikallisessa palvelukodissa.

Terhokerhoon ja muihin liikuttaviin tapahtumiin osallistumisen johdosta Ilomantsin kunta valitsi MLL:n Ilomantsin paikallisyhdistyksen vuoden 2015 liikuttajaksi Ilomantsissa. Hallituksen kaksi jäsentä vastaanotti palkinnon Urheilugaalassa hotelli Kimmelissä 29.1.2016.

Täyskäsi-päivissä on tarjolla lisää tietoa MLL:n Ilomantsin yhdistyksen Terhokerhosta, ja monista muista yhdistysten ideoista ja toimintamuodoista.

Sosiaalineuvos Antti Tervasmäki: Ajatuksia kansalaisjärjestöjen tulevaisuudesta

7.12.2015

Sosiaalineuvos Antti Tervasmäki Mikkelistä puhui MLL:n Järvi-Suomen piirin syyskokouksessa: "Sosiaalisella pääomalla on merkittävä vaikutus elinympäristön hyvinvointiin, sillä se tarkoittaa yhteisöllisyyttä ja etenkin järjestöille vuorovaikutusta verkostoissa. Sosiaalisen pääoman ohella osallisuuden mahdollisuuksia tulisi lisätä, sillä osallisuus kansalaisjärjestöissä tarkoittaa vastakohtaa syrjäytymiselle. Tämä taas antaa merkityksen ja jalansijaa vapaaehtoistyölle yhteiskunnassa."

"Miten järjestöjen toimintatehtävä näyttäytyy yhteiskunnassa tällä hetkellä? Kunnat arvostavat nykyisin vahvasti taloudellisuutta. Uusi 3. sektori ei kuntien näkökulmasta perustu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, vaan palvelutarpeeseen vastaamiseen. Yhdistysten toiminta-ajatus uudessa mallissa on siis työllistäminen ja muun muassa palvelujen tuotto", Tervasmäki pohti.

Järjestöt nähdään Tervasmäen mukaan entistä enemmän osana kuntia hyödyttävää julkista palvelurakennetta, jossa yhdistyksen talous voikin olla tietoisesti liikevoittoa tavoittelevaa. Puhutaan esimerkiksi ns. 'sosiaalisista yrityksistä'. Miten tähän kuvaan istuvat perinteiset kansalaisjärjestöt, joiden keskeisiä tehtäviä on edunvalvonta?

Antti Tervasmäki nosti esille järjestöjohtajien kolme huolta: 1) Jäsenten saaminen mukaan toimintaan, 2) Osallistuminen toimintaan, ja 3) Jäsenmäärän kasvattaminen. Hänen mukaansa toimintaa on tärkeä suunnata ruohonjuuritasolle, paikallisiin järjestöihin ja yhdistyksiin. Tällaiseen ruohonjuuritason työhön kiinni pääsemistä voisi auttaa esimerkiksi järjestöjohtajien alueellinen kumppanuuspöytä ja yhteinen tuki. Avainsanoja on myös neuvotteleva johtajuus, sillä yhdistysjohtajien on muistettava asiajohtamisen lisäksi ihmisten johtaminen. 

Kaiken kaikkiaan yhteistyötä voisi tiivistää julkishallintoon päin yhtenäisesti, esimerkiksi yhdistysten yhteisen neuvottelukunnan avulla. Etelä-Savossa tällainen on jo käynnissä. Yhteinen neuvottelukunta voisi ottaa kantaa oman alueen palvelujen tuotantoon, sekä yksityisiin että kunnallisiin.

"Sote-uudistus tuo haasteita järjestöille. Mikäli järjestöt eivät tiivistä yhdessä rintamassa yhteistyötä kuntiin ja julkishallintoon päin, on vaarana että järjestöt jäävät hallintouudistuksen jalkoihin. Vapaaehtoistyön aseman tulevaisuudessa määrittelee todellinen kumppanuus", Antti Tervasmäki totesi.

Johanna Sinikorpi

Koordinaattori

Kaveriksi Mulle -toiminta

Voitolla yöhön, Jämsä!

MTV 3-kanavan Voitolla Yöhön-ohjelmassa julkkikset kisaamalla keräävät varoja hyväntekeväisyyteen. Juuso Mäkilähde valitsi hyväntekeväisyyskohteeksi MLL:n Jämsän yhdistyksen! Ajatella! Pieni yhdistys, pienessä kaupungissa!

Juuso halusi valinnallaan muistaa vanhan kotikaupunkinsa lapsia ja perheitä. Hän otti yhteyttä yhdistykseemme ja loppu onkin historiaa :) Varat ohjataan lasten, nuorten ja perheiden liikenneturvallisuuden edistämiseen eri keinoin.

Syksyn aikana MLL:n perhekahvilassa on askarreltu liikenneaiheisia askarteluja, ja poliisi on vieraillut kertomassa turvallisesta liikkumisesta. MLL-kirpputorin aikaan suuren suosion sai heijastinpaja, jossa vapaaehtoiset huovuttivat lasten kanssa heijastimet. Sama teema jatkuu koko vuoden ja huipentuu keväällä järjestettävään liikennetapahtumaan.

Tämä on mitä helpoin tapa tukea toimintaa. Ei tarvitse kuin päivittäin käydä napsauttamassa internetin ihmeellisessä maailmassa ääni Juusolle ja AVOT!

Kokonaispisteissä Juuso johtaa :)

Käydäänpä siis joka päivä äänestämässä Juuso voittoon ja kerätään näin yhdistykselle jättipotti kevään tapahtumaa varten!

http://www.mtv.fi/voitollayohon

Syysterkuin

Laura Seppänen

Puheenjohtaja

MLL:n Jämsän yhdistys

Voimaa vertaisuudesta järjestöristeilyllä

On perjantaiaamu. Kengät kopisee ja matkalaukkujen rullat romisee. Nyt ollaan matkalla MLL:n järjestöristeilylle. Busseissa vaihdetaan kuulumisia eväsleipien äärellä. Kuuluu naurua ja iloista puheensorinaa. Bussiemännät johdattelevat uusiin aiheisiin ja pureudutaan MLL:n ytimeen: vertaisuuteen ja vaikuttamiseen. Siihen, miten voimme yhdessä vaikuttaa lapsiperheiden hyvinvointiin entistä paremmin.

Laivalla meitä odottaa buffet -pöydän antimien lisäksi MLL -tori, Pop up Terhokerho, lukuisat mielenkiintoiset työpajat sekä antoisat alustuspuheenvuorot. Pääsemme muun muassa sukeltamaan johtamisen saloihin, kurkistamaan Yhdistysnettiin, pohtimaan lasten oikeuksien edistämistä ja monikulttuurista kohtaamista sekä saamme monipuolisia työvälineitä erilaisiin toimintoihin. Koskettavimpia hetkiä taisi olla kaksi tärkeää videota: Stop koulukiusaamiselle ja Koko Suomi Leikkii -hankkeen Kaksi Taavia.

Puheensorina jatkui koko risteilyn. Kuulinpa jonkun kanssamatkustajan sanovan, että ”Miten nuo on niin pirteitä? Ainiin, ne on niitä MLL:n ihmisiä.”

Eikä puhe ja kokemusten vaihto hiipunut paluumatkallakaan. Kaikkein merkittävin asia oli risteilyn muistutus siitä, miten vaikuttava järjestö MLL on. Miten merkittävä olemme esimerkiksi niille nuorille, jotka soittavat Lasten ja Nuorten Puhelimeen tai niille äideille, jotka tulevat perhekahviloihin vaihtamaan ajatuksiaan toisten äitien kanssa tai niille lukuisille Taaveille, jotka kohtaavat toisia Taaveja Terhokerhoissa. Tärkeintä ovat kohtaamiset yhteishengen luomiseksi ja sitä tämä risteily tarjosi. Tuntuu hyvältä olla mukana vaikuttamassa Mannerheimin Lastensuojeluliitossa. Yhdessä meissä on enemmän voimaa ja iloa. Tule mukaan ja tuo ystäväsikin!

Kati Partti

Koordinaattori, Kaveriksi Mulle -toiminta

MLL Järvi-Suomen piiri

Kiuruveden torin tunnelmaa 4.6.2015

Terveisiä Kiuruveden yhdistyksestä!

MLL:n Kiuruveden yhdistyksen vuosi 2015 on kulunut hulinan merkeissä. Kesä oli mikä oli, mutta meillä riitti tekemistä pienille lomalaisille. Kesäloma aloitettiin Lasten Iltatorilla Herra Heinämäen orkesterin tahdeissa, paikalla oli kuulijoita n. 550 henkeä. Lasten Iltatori on ilmainen ja avoin tapahtuma kaikille. Tämä on meille se isoin panostus vuoden aikana, mutta ylpeänä teemme sen ja pystypäin.

Kesällä meillä oli myös omatoimista tekemistä lapsille ja nuorille Puistoseikkailun merkeissä eli paikalliset leikkipuistot käydään läpiomatoimisesti perheen tai kaverin kanssa. Kerätään puistosta ristikkoon vihjeiden perusteella oikea sana. Täynnä oleva ristikon saa palauttaa kirjastoon ja kaikkien vastanneiden kesken arvotaan jotain pientä.

Kolmas tapahtumapläjäys on meillä Letut & Leikit leikkipuistoissa paikallisen Torintuvan kanssa, josta ”mummot” tulevat paistamaan lettuja ja me leikitämme lapsia ja tapaamme perheitä. Tämä on myös ilmainen, kaikille avoin tapahtuma. Nämä tapahtumat ovat vetäneet ihmisiä luoksemme.

Olemme myös paikkakuntamme erilaisissa tapahtumissa mukana kesän aikana ja niissäkin saamme aina hienon vastaanoton sekä lapsilta että aikuisilta. Tapahtumissa on kasvomaalausta ja jotain pientä puuhaa lapsille ja perheille kerromme tulevista tapahtumista kesällä ja vuoden aikana. Nyt lapset/nuoret ovat palanneet koulurytmiin, me taasen laitamme päämme yhteen ja suunnittelemme pienen ja vireän 90v yhdistyksemme loppuvuotta… Palaillaan!

Anu Tero, MLL Kiuruveden yhdistys

Toimintapistettä valmistelemassa.
Käpylehmien (ja -possujen, -lampaiden, jopa -kirahvien) tekeminen oli niin lasten kuin vanhempien mieleen.
Twister ja muut lautapelit olivat kovassa käytössä.

Opin ja osaan - yhteistyössä

Opin ja osaan – koko perheen toimintapäivässä elokuisena sunnuntaina saatiin mainio esimerkki siitä, mitä yhteistyöllä saadaan aikaan. Oppiminen on iloinen asia, ja siihen pitäisi olla kaikilla mahdollisuus. Tätä tavoitetta tuotiin tapahtumassa esille monin riemukkain tavoin. Tuhat osallistujaa kiersi erilaisilla toimintapisteillä nauttien aurinkoisesta säästä ja mukavasta tunnelmasta.

Oppimisvaikeuksiin tukea ja menetelmiä kehittävän Niilo Mäki instituutin 25-vuotissyntymäpäiviä juhlittiin siis 16.8.2015 Jyväskylässä, Mäki-Matin perhepuistossa. MLL:n Järvi-Suomen piiri ja osa Jyväskylän alueen paikallisyhdistyksistä, sekä Koko Suomi leikkii –hanke olivat menossa mukana. Vieressä tunnelmapaloja toimintapisteeltämme.

Opin ja osaan –toimintapäivässä tutustuttiin Niilo Mäki instituutin maskotteihin: Niilis- ja Juhis-lintuihin sekä leijona Wilsoniin. Heidän haastattelunsa löytyy Niilo Mäki instituutin sivuilta.

KESÄLLÄKIN TARVITAAN KAVEREITA

Lähikauppamme kivetyksellä istui pieni tyttö ja nautti mehujäästä. Kysyin että onko kiva kun on kesäloma. Tyttö katsahti ihmeissään kun puhuin hänelle. Vastasi kuitenkin ujosti että tylsää on kun ei ole kavereita ja isi ja äiti ovat töissä.  Lähdin kauppaan ja mietin että miten monella pienellä tytöllä on tylsää kun ei ole ketään kenen luokse mennä lomapäiviksi, vaikkapa muutamaksi tunniksi.

Lasten ja nuorten puhelimen ja netin raportti vuodelta 2014 kertoo karua tarinaa lasten ja nuorten arjen yksinäisyydestä. Vapaaehtoiset päivystäjät kuuntelevat. On hyvä että on joku kelle jutella päivän tapahtumista, laulaa, kysyä miten kaakaota keitettiinkään jne. Ihan tavallisia arjen asioita ne ovat, sellaisia mitä lapset ja nuoret haluavat jakaa aikuisen kanssa, vaikkapa anonyymisti, jos muita ei ole lähellä.

Tämän päivän perheillä ovat sukulaiset usein kaukana ja isovanhemmatkin vielä töissä. Sosiaalinen kanssakäyminen naapureiden kanssa on vähentynyt. Asutaan lähellä toisiamme mutta ei tiedetä naapurin elämästä juuri mitään. Mikäli huomaamme että naapurin pieni koululainen joutuu olemaan yksin kotona paljon kesällä, rohjettaisiinko kysyä vanhemmilta voisiko lapsi tulla vaikkapa muutamaksi tunniksi, tai päiväksi meidän kotiin, jos meillä on mahdollisuus siihen. Ei varmaan tarvitse ohjelmaa rakentaa, olla vaan yhdessä, nauttia kesästä, antaa naapurin perheelle ja lapselle kokemus yhteisöllisyydestä, välittämisestä ja sen merkityksestä. Tiedän että useilla vanhemmilla on suuri huoli kotona olevista lapsista etenkin kun kaikista työpaikoista ei voi olla yhteydessä lapsiin päivän aikana. Tämä on yksi tärkeä näkökulma yhteiskunnastamme, miten työn ja perheen yhteensovittaminen näkyy työnantajan puolelta vanhempien arjessa. Myös kesäisin järjestettävä kerhotoiminta, erilaiset leirit auttaisivat monia perheitä koululaisten loma-aikoina.

Näen pienen kivetyksellä istuvan tytön kasvot edessäni. Mietin että voi kunpa olisin tuntenut hänet, olisin kysynyt vanhemmilta että voisiko tyttö tulla meille joiksikin lomapäiviksi. Vanhemmat voisivat olla turvallisin mielin töissä, tyttö olisi saanut seuraa ja minä itse hyvän mielen pienen tytön ilosta.

Odotan meidän koululaisia Vihdistä tänne kesälomalle kun vanhemmat ovat töissä. Emme tee mitään ihmeellistä, vaan olemme yhdessä arjessa. Rakastan heitä niin, vaikka he eivät olekaan biologisia lapsenlapsiani. Tiedän että he tuntevat rakkauteni kun mamma tekee parhaat lihapullat, huolehtii ja popottaa ettei saa mennä syvälle järvelle, olla liian kauan tietokoneella ja lukee iltarukouksen.

Juhannus on käsillä ja useilla meistä alkaa toivottu kesäloma. Vietetään juhannusta ja lomaa oman perheen ehdoilla ja ilman paineita ja aikatauluja. Tehdään sitä mikä meille tuo iloa, rentoutumista. Toiset nauttivat huvipuistoista, toiset taas mökkeilystä ja luonnosta, toiset laiturin nokassa istumisesta, varpaita vedessä liplatellen. Kuitenkin tärkeintä on että olemme läsnä toisillemme kiireettömissä aamuissa ja yhdessä saunanlauteilla.

Kedollinen kukkia!

Saavillinen saunahetkiä!

Hyppysellinen hauskuutta!

Litra laulua!

Aimo annos aurinkoa!

Suven suloisuutta!

Miku

Mirja Lavonen-Niinistö

Toiminnanjohtaja

MLL Järvi-Suomen piiri

12.5.2015

Perhekummi välittää ja kuuntelee

Perhekummit kulkevat lapsiperheiden rinnalla arjessa. Perhekummit keskustelevat ja ovat mukana arjen askareissa. Viime blogikirjoituksessani kirjoitin perhekummitoiminnasta vapaaehtoisen näkökulmasta, mutta millaisena perhekummitoiminta näyttäytyy perheille?

Juttelin erään kummiperheen äidin kanssa, jolla on puolen vuoden kokemus perhekummitoiminnasta. Perhekummi on käynyt heidän luonaan kahden viikon välein.

– MLL:n perhekummitoiminta on ollut tosi mukava juttu. Perhekummi on käynyt aamupäivisin, kun vanhemmat eli kouluikäiset lapset ovat koulussa. Perhekummi on lapsille uusi aikuinen, joka huomioi ja hänen kanssaan on voitu tehdä vähän erilaisia juttuja. Hän on perheelle aikuiskontakti, jonka kanssa voi vaihtaa kuulumisia puolin ja toisin. Perhekummi on yksi tuki perheelle lisää. Olemme voineet tehdä asioita, joita ei pystyisi tekemään yksin monen pienen lapsen kanssa. Perhekummin avulla on päästy lähtemään liikkeelle yhdessä. Perhekummilla oli kerran rauhallinen koira mukana, mikä oli lapsille tosi kiva juttu. Perhe nimesikin koiran osuvasti perheen kummikoiraksi!

MLL:n Kevätilo-keräys on käynnissä. Vielä ehdit osallistumaan perhekummitoiminnan hyväksi!

 

Marjo Haikara

Koordinaattori, Kaveriksi Mulle- ja perhekeskustoiminta

MLL:n Järvi-Suomen piiri

PERHEEN HYVÄ ARKI

MLL:n pääsihteeri Milla Kalliomaa MLL:n Järvi-Suomen piirin kevätkokouksessa

18.4.2015

Arki on meille tärkeää. Hyvä arki koostuu elämän perusasioista; ihmissuhteista, terveydestä, työstä ja toimeentulosta. Yhteen näistä voimme kansalaistoiminnalla aivan suoraan vaikuttaa: ihmissuhteisiin; lasten ja perheiden tukiverkostojen luomiseen arjessa. Viime vuonna MLL:n vapaaehtoiset kohtasivat lapsia, nuoria ja vanhempia yli 1 160 000 kertaa.

Vapaaehtoisten organisoimat tukiverkostot ovat entistä tärkeämpiä. Juho Saaren mukaan Suomesta on tullut ystäväyhteiskunta, jossa sukulaisten muodostamien luomuverkostojen tilalle on tulleet ystävyyssuhteet. Tämä tarkoittaa, että jos ei pysty luomaan ystävyyssuhteita, voi jäädä todella yksin. Yksinäisten vanhempien lapsilla on riski periä yksinäisen identiteetti. Yksinäisyydestä on tullut suurempi riski terveydelle kuin perinteisistä kansansairauksista.

Vapaaehtoistoiminta on vastalääkettä yksinäisyydelle ja ulkopuolisuudelle. Vapaaehtoistoiminnalla saadaan aikaan vaikutuksia, joita ammattiapu ei voi korvata. Yhteiskunta on paljolti sen varassa, että ihmiset toimivat toistensa tukena ja lähiyhteisönsä hyväksi. MLL:n kolmivuotissuunnitelman kolme painopistealuetta pyrkivät vastaamaan tähän haasteeseen. Painopisteemme ovat

  • osallisuuden ja kohtaamisen vahvistaminen
  • yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden torjuminen sekä
  • arjen tuki ja elämänhallinta

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen johdantotekstissä todetaan, että lapsella on oikeus saada kasvaa onnellisuuden, rakkauden ja ymmärtämyksen ilmapiirissä. Perhe on yhteiskunnassa se perusryhmä, jossa lapsi kasvaa ja siksi perheiden tukeminen on myös yhteiskunnan velvollisuus. Lapsi tarvitsee myös tunteen siitä, että hän on tärkeä ja tuottaa iloa aikuiselle. Tuula Tamminen on sanonut, että yhteinen jaettu ilo on ensimmäinen lapsen psyykkistä kehitystä suojaava tekijä. Mitä enemmän jaamme ilon tunteita lapsen kanssa, sitä enemmän vahvistamme lasta.

Mikä lapsille on arjessa tärkeää?

Lapselle hyvä arki merkitsee turvaa ja yhteistä aikaa vanhempien kanssa, tasapainoisia ihmissuhteita ja riittäviä vertaissuhteita. Se merkitsee myös osuutta voimavaroista. Kysymys on siitä, millaisia kokemuksia lapsella on mahdollisuus saada ja millaisia asioita hän voi jakaa vertaisten kanssa. Toimentulovaikeuksilla perheessä ei ole ainoastaan aineellisia vaikutuksia. Ne kaventavat lasten sosiaalista maailmaa ja voivat herättää lapsessa ja nuoressa myös syyllisyyttä, kun lapsi huomaa että vanhemmat voivat joutua tinkimään omista tarpeistaan heidän vuokseen.

Lapsille ja nuorille on tärkeää jakaa arjen kuulumisia aikuisen kanssa. Kuulumiset ovat edelleen yleisin aihe MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen yhteydenotoissa, joissa vapaaehtoiset keskustelevat lasten kanssa vuoden jokaisena päivänä.

Vakavat yhteydenotot Lasten ja nuorten puhelimeen ovat lisääntyneet. Niistä käy ilmi, että lapset ja nuoret eivät tiedä, mihin pitäisi ottaa yhteyttä tai eivät pääse palveluihin. He pohtivat, onko heidän ongelmansa riittävän suuri voidakseen kuormittaa palveluja, joita ei tunnu riittävän apua tarvitseville. Monissa puheluissa lapsi kertoo ensimmäistä kertaa jollekin mieltään raskaasti painavista asioista.

Nuoruuden normaaliin kehitykseen kuuluu ajoittaista ahdistusta ja alavirettä. On tärkeää, että lapsi ei jää minkään kokoisten huolien kanssa yksin. Myönteistä tämän suhteen, on, että Kouluterveyskyselyn mukaan lasten suhde omiin vanhempiinsa on kehittynyt positiiviseen suuntaan 2000-luvulla (THL).

Kaverit ovat lapsille ja nuorille kuitenkin keskeisen tärkeitä. Nina Junttilan tutkimuksen mukaan joka viides lapsi Suomessa kokee yksinäisyyttä. Kouluterveyskyselyn mukaan lähes joka kymmenes yläkoululainen poika sanoo, ettei hänellä ole läheistä ystävää.

Lapset viettävät suurimman osan arjestaan koulussa. Uudessa perusopetuslaissa korostetaan yhteisöllistä ja osallistavaa toimintakulttuuria kouluissa. Vaikka yksinäisyyttä kokee edelleen liian moni lapsi, on toisaalta yhä enemmän alettu ymmärtää ja nähdä aikuisten rooli ja tehtävä lasten välisten suhteiden tukemisessa.

Miten voimme tukea lapsia?

Lasten hyvinvointi rakentuu arjessa. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että arjen kasvuympäristöt, koti, varhaiskasvatus, koulu ja harrastukset toimivat lasten hyvinvointia tukien ja suojaavia tekijöitä vahvistaen.

MLL esittää eduskuntavaaliohjelmassaan vaatimuksen lapsiin investoimisesta. Vaikuttavinta investointi on varhaislapsuudessa. Varhaiskasvatuksella on kansainvälisten tutkimusten mukaan vaikutuksia, joita ei ole mahdollista saada aikaan myöhemmin toteutettavilla toimenpiteillä. Lapsuudessa luodaan terveyden, hyvinvoinnin, opiskelun ja työkyvyn perusta. Lapset ja nuoret tarvitsevat ja käyttävät peruspalveluita aikuisia enemmän. Lasten peruspalveluihin ja arjen kasvuympäristöihin tulee siksi panostaa. Se tarkoittaa oppilasryhmien kokojen säätelyä, varhaiskasvatuksen ja opiskelijahuollon kehittämistä, koulun kerhotoimintaa, vapaa-ajan harrastuksia ja lapsen asioita hoitavien tahojen yhteistyötä.

Peruspalvelujen lisäksi vapaaehtoistoiminnalla voidaan merkittävästi lisätä lasten hyvinvointia ja osallisuutta. MLL:n kerhot, Terhokerhot, retket, tukaritoiminta ja perhekahvilat toimivat lähes jokaisessa maan kunnassa. MLL:n kummioppilas- ja tukaritoiminnassa kehitetään yhdessä koulujen kanssa yhdessä tekemisen toimintakulttuuria.

Sillä, että joku on läsnä ja antaa aikaansa toiselle vapaaehtoisena, on suuri merkitys. Vapaaehtoistoiminnalla on yhteisöllisiä vaikutuksia, koska suhde perustuu vastavuoroisuuteen. Sekä vapaaehtoinen että osallistuja saavat siitä jotakin merkityksellistä. Vapaaehtoistoiminnassa ihminen voi löytää itsestään sellaisia voimavaroja, joita ei ole aiemmin tunnistanut. Siitä saa iloa ja energiaa.

Miten perheen arkea voidaan tukea?

Perheen ihmissuhteiden ja vanhemmuuden varhainen tukeminen ovat keskeisiä keinoja. Arjen hyvinvoinnin edistäminen on kaikkein tehokkainta tukea. Matalan kynnyksen palvelut, kuten perhekeskustoiminta, neuvola ja lapsiperheiden kodinhoitoapu ovat tärkeitä. MLL luo yhdessä kuntien ja muiden järjestöjen kanssa ympäristöjä, joissa ihmiset voivat luoda ystäväverkostoja ja auttaa toisiaan.

Eri puolilla maata virinnyt hätäkahvi-liike viestii potentiaalista, joka meillä yhteisöissämme vielä on. Ihmiset ovat valmiita auttamaan. Auttamisenhalu on myös tutkimusten mukaan vapaaehtoistoiminnan keskeisin motiivi. MLL:ssa vapaaehtoistoimintaa tarjoavat ja organisoivat yhdistykset, joiden voimavarojen puitteissa toimintaa kehitetään.

Vapaaehtoistoiminnan ohjaus tarvitsee myös rakenteita. MLL:n Järvi-Suomen piirin neljä vapaaehtoiskeskusta toimivat juuri tässä tehtävässä.

Perheen hyvää arkea vahvistetaan monella tavalla. Julkisen vallan toimet, kuten palvelut ja etuudet ovat keskeisiä, mutta ne yksin eivät riitä, Juho Saari on todennut, että vaikka hyvinvointivaltiolla on yksinäisyyttä vähentävä vaikutus, keskeinen perusturva on kuitenkin toiset ihmiset. Kiitos kaikille MLL:n noin 24 000 vapaaehtoiselle siitä, että olette osa tätä perusturvaverkostoa.

Milla Kalliomaa

vt. pääsihteeri

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

13.4.2015

Tarinoita perhekummiudesta

Perhekummitoiminta on MLL:n Järvi-Suomen piirin kohde Kevätilo-keräyksessä. Perhekummi on MLL:n kouluttama vapaaehtoinen, jonka tehtävänä on tukea vanhemmuutta. Millaista on toimia perhekummina? Tiedustelin asiaa kolmelta perhekummilta.  

– Lähdin perhekummiksi, koska haluan olla lapsiperheiden tukena. Herkästi jäädään yksin omien haasteiden kanssa, ja esimerkiksi kotoa liikkeelle lähteminen saattaa olla haastavaa. Voin tukea ja rohkaista perheitä omalla kokemuksellani. Perhekummitoiminnassa vanhemmat pääsevät keskustelemaan aikuisen perhekummin kanssa.

– Kiinnostuin perhekummina toimimisesta, koska se vaikutti helpolta ja selkeältä tavalta auttaa perheitä. Henkilökohtaisesti näen perheiden hyvinvoinnin oleellisena osana koko yhteiskunnan hyvinvointia ja perhekummina voi auttaa helposti, ilman monimutkaisia tai vaivalloisia järjestelyjä. Perhekummilta ei vaadita mitään ihmeellisiä taitoja, riittää, että on läsnä toiselle ihmiselle. Olen kokenut, että tämä toiminta sopii minulle erittäin hyvin, koska toiminta on rentoa ja joustavaa.

 – Ajattelin, että vuorotteluvapaalla ollessani minulla on aikaa tehdä jotain tärkeää, siksi hakeuduin perhekummikoulutukseen. Perhekummina oleminen on ollut antoisaa ja olen saanut tutustua tämän päivän lapsiperheisiin. On ollut hienoa saada tutustua ja osallistua perheen arkeen. Olen ulkoillut, lukenut satuja, leiponut, leikkinyt, hoitanut koiria ja hevosia lasten (ja äidin) kanssa, kovasti on juteltu ja välillä juotu kahvit. Olemme käyneet satutunnilla kirjastossa ja perhekahvilassa. Olemme perheen kanssa yhdessä miettineet mitä olisi kiva tehdä. Perhekummina olen saanut tutustua erilaiseen perheeseen kuin omani on, se on lisännyt ymmärrystäni ja olen taas hieman suvaitsevaisempi :) Perhekummina olo on myös oppimista ja omien asenteidensa tarkastelua. Perhekummina saan tukea lapsiperheitä ja omalta osaltani hieman parantaa maailmaa. Omat lapseni ovat jo teini-ikäisiä – sen takia minusta on ollut ihanaa tutustua ja viettää aikaa pienten lasten ja heidän äitinsä kanssa, joka tekee todella tärkeää työtä hoitaessaan pikkuisiaan kotona. Lasten ilo ja aitous sekä vähitellen vahvistuva luottamus, tutustumisen ja tapaamisten myötä, on ollut ihanaa.

Perhekummina oleminen on mielestäni osa sitä konkreettista tukea perheille, josta niin paljon puhutaan. Kaikkien uutisista lukemieni surullisten tapahtumien vuoksi halusin olla tukemassa lapsiperheitä. Perhekummina oleminen on yhteiskunnallisesti tärkeää ja mielestäni myös työtä koko Suomen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Olen asunut Joensuussa vasta lyhyen ajan ja perhekummina olen saanut tutustua uusiin ihmisiin. Perhekummina oleminen on tuonut elämääni iloa. Kotona lapsiaan hoitavan äidin työ on itsenäistä mutta myös yksinäistä, perhekummi lievittää myös yksinäisyyttä kun voi jutella ja jakaa asioista toiselle aikuiselle ja yhdessä on mukavampi lähteä käymään myös kodin ulkopuolella.

MLL:n Kevätilo-keräys on alkanut. Tule sinäkin mukaan lipaskerääjänä ja/tai lahjoittajana!

Marjo Haikara

Koordinaattori, Kaveriksi Mulle- ja perhekeskustoiminta

MLL:n Järvi-Suomen piiri 

1.4.2015

KEVÄTILOA

Olin menneinä vuosina perinteisellä viidesluokkalaisten oppitunnilla taas kerran kertomassa Kevätilokeräyksestä ja harjoittelemassa keräystä oppilaiden kanssa. Ihan alkuun kysyin kuka tietää miksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto on olemassa. Reipas pellavapäinen poika pomppasi siltä istumalta ylös pulpetistaan ja vastasi ”Mannerheimi auttaa lapsia”. Vastaus tuli spontaanisti ja nopeasti.

”Työn määränpäänä olkoon, että jok' ainoa Suomen lapsi äidinkohdusta lähtien ja kautta koko kasvinaikansa saa oikeutetun osansa siitä hellyydestä ja huolenpidosta, joka yksinään voi laskea pohjan nuorten kehitykselle hyviksi ja hyödyllisiksi kansalaisiksi".

Oheisella vetoomuksella kutsui kenraali Mannerheim jo vuonna 1920 kansalaisia mukaan lasten olojen parantamiseksi. Tähän kutsuun on vastattu jo lähes sata vuotta, erilaisina yhteiskunnallisina ajanjaksoina.

Kenraali Mannerheimin kutsu ja vetoomus on nyt erityisen ajankohtainen. Tänä päivänä tarvitsemme toimintamme toteutukseen yhä enemmän auttavia käsiä, kuulevia korvia, näkeviä silmiä ja suurta sydäntä. Yksinäisyys on lisääntynyt niin aikuisilla kuin lapsilla. Rinnallakulkijoita kaivataan. Lapset ja nuoret tarvitsevat puolestapuhujia, äänitorvia ja vanhemmat, tukea vanhemmuuteensa jo ihan vanhemmuutensa ensiaskeleilla. Ongelmia ei tarvitse olla kun pääsee jakamaan tuntojaan perhekahvilaan, saa perhekummin rinnalleen tai lähtee mukaan murrosikäisten vanhemmille järjestettyyn vertaistoimintaan.

Käynnistyvä Kevätilokeräys antaa mahdollisuuden kerätä varoja ja tuoda esille paikallista toimintaamme lasten ja perheiden hyväksi.  Haastetaan Kevätiloon mukaan koululuokkia, yrityksiä, opiskelijoita, jäseniä sekä  uusia vapaaehtoisia.

Koemmeko Kevätilokeräyksen mahdollisuutena, vai jokavuotisena rasitteena? Pellavapäisen koulupojan koko luokan yhteinen keräysinnostus ja ilo näkyivät sinisen MLL keräysliivin lisäksi kaikille ohikulkeville kauppakeskuksessa. Keräystuotto ylitti odotukset ja vaikka joku ei halunnutkaan sillä kertaa antaa lippaaseen rahaa, silti koululaiset toivottivat hyvää päivänjatkoa kaikille hymyilevinä. Koululaisten Kevätilokeräys ja heidän ilo sekä asenne opettavat meille aikuisille paljon. 

Toivon että Kevätilokeräys tuo sinulle, minulle, meille jokaiselle iloa ja annetaan sen näkyä. Annetaan lupa iloita siitä että olemme mukana rakentamassa lapselle parempaa huomista yhdessä.

 

Miku
Mirja Lavonen-Niinistö
Toiminnanjohtaja
MLL Järvi-Suomen piiri

Viime kesänä meillä oli Järvi-Suomen piirin yhteinen Lapset ensin-leiri Vesannolla. Kesän alun viikonloppuleirille saapui leiriläisiä Etelä-Savosta, Keski-Suomesta ja Pohjois-Savosta. Vietimme ihanan leirin yhdessä.

 

Jos olet valmis sukeltamaan kesäisiin tunnelmiin, kipaisehan lukemaan leirin toteuttaneiden opiskelijoiden leiriartikkelia!