Järviset: Blogi

Iloista yhdessä tekemistä lasten ja perheiden parhaaksi

9.11.2018

Tuula Pitkänen
Koordinaattori, perhekeskustoiminta

Aloitin koordinaattorin tehtävässä aivan lokakuun lopussa. Koordinoin ja tuen yhdistysten hallitusten ja perhekahviloiden toimintaa. Mielenkiintoista ja innostavaa! Olen seurannut MLL:n toimintaa edellisten työtehtävieni kautta, mutta nyt saan tehdä töitä paikallisyhdistysten kanssa ihan oikeasti :)

Olen 53-vuotias, kolmen aikuisen lapsen äiti ja kahden pikkutytön mummu. Asun Jyväskylässä puolisoni kanssa kahdestaan. Olen työskennellyt päiväkodeissa lastentarhanopena (nyk. varhaiskasvatuksen opettaja), lastensuojelussa Ruotsissa sekä täällä Keski-Suomessa. Perheiden varhaista ja ennalta voimistavaa työtä olen tehnyt viimeiset kahdeksan vuotta Jyväskylässä ja Muuramessa neuvolan perheohjaajana.

Edelliset työtehtävät ovat avanneet silmiäni vapaaehtoisten toimijoiden merkityksestä. On ollut ihana ohjata perheitä kahvilaan ja viedä vastasyntyneille MLL:n vapaaehtoisten neulomia sukkia. Iloiset mainokset MLL:n tapahtumista neuvolan ilmoitustaululla ja monet muut MLL-asiat kertoivat elämän makuisesta toiminnasta, jossa jokaisen perheen toivoisin saavan olla tavalla tai toisella mukana.

On todella merkityksellistä saada tukea itse ja olla tukemassa. Vapaaehtoistyö on tällaiseen toimintaan oivallinen mahdollisuus. Frank Martela on kiteyttänyt, mistä asioista syntyy vapaaehtoisen draivi:

  • iihdyn ryhmässä (yhteisöllisyys)
  • Osaan hommat (kyvykkyys)
  • Voin vaikuttaa (omaehtoisuus)
  • Teen hyvää (merkityksellisyys)

Vapaaehtoistoiminnassa saa uusia tuttavia tai jopa ystäviä. Toiminnalla voi vaikuttaa asioihin ja siitä saa hyvän mielen.  Vapaaehtoisena toimimisesta saa harrastuksen / mielekästä tekemistä. Toiminnan kautta voi vahvistaa omaa osaamista (mahdollisesti sellaistakin, joka voidaan hyväksi lukea opiskelussa). Vapaaehtoisuus lisää onnellisuutta ja hyvinvointia! Tässä monta hyvää syytä lukeutua MLL:n iloiseen vapaaehtoisten porukkaan.

Koen olevani etuoikeutettu, että saan tehdä työtä juuri MLL-perheessä - piirin ammattilaisten ja perheitten parhaaksi toimivien vapaaehtoisten kanssa. Tapaan mielelläni hallituksen väkeä ja perhekahvilan vastuuhenkilöitä kuunnellen heidän tarpeita ja tukien niin, että ilo tehdä vapaaehtoistyötä jatkuu :) Tehdään yhdessä tästäkin marraskuusta iloinen lasten ja perheiden parhaaksi!

Tuula Pitkänen

Koordinaattori, perhekeskustoiminta

Tartu tarinaan ja avaa ovi lukemattomiin seikkailuihin!

27.9.2018

Projektikoordinaattori Karoliina Vallipuro

Isäni jaksaa aina kertoa lapsuudestani samaa tarinaa: hän oli nukuttamassa minua päiväunille ja pyysin kirjaa toisensa jälkeen luettavaksi. Ja isähän luki. Lopulta monien yhdessä luettujen kirjojen jälkeen olin todennut, että en oikeastaan olekaan väsynyt ja päiväunihetki oli ollut sitten siinä.

Lapselle lukemisen hyödyistä on tehty useita tutkimuksia. Lukeminen kehittää mielikuvitusta, nopeuttaa puheen ja kielen oppimista sekä parantaa oppimisvalmiuksia. Tutkimusten mukaan lapset joille on luettu ovat motivoituneempia käymään koulua ja pärjäävät paremmin kaveriporukoissa. Kielellinen kehitys, sanavarasto, tunnetaidot ja empaattisuus kasvavat erilaisten tarinoiden myötä. (10 faktaa lukemisesta 2017, Lukukeskus.)

En kuitenkaan pyytänyt isääni lukemaan sen vuoksi että saisin tulevaisuuttani varten hyödyllisiä tietoja ja taitoja – pyysin, koska nautin tarinoista ja yhteisestä rauhallisesta hetkestä. Parasta yhteisissä lukuhetkissä onkin rauha olla yhdessä lähekkäin. Vanhemman tai muun läheisen aikuisen lämmin syli, käpertyminen yhdessä sohvannurkkaan kirjan kanssa; ne muistijäljet jäävät lapseen – ja aikuiseen.

Elokuussa käynnistyneen Tartu tarinaan -hankkeen tavoite on lisätä lukuiloa nyt alkuun keskisuomalaisissa 0-6-vuotiaissa lapsissa ja heidän perheissään. Hanke kannustaa toiminnalliseen lukemiseen ja tuo Keski-Suomen alueen päiväkoteihin ja MLL:n perhekahviloihin erilaisten teemojen ympärille kasattuja lukubokseja. Ne sisältävät kirjojen lisäksi muutakin teemaan liittyvää materiaalia kuten pelejä, leikki- ja askarteluideoita tai vaikka musiikkia. Lisäksi hankkeen tiimoilta järjestetään erilaisia työpajoja ja luentoja, joihin tervetulleita ovat niin ammattilaiset, vapaaehtoiset kuin vanhemmatkin. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Niilo Mäki Instituutti, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri ja Jyväskylän kesäyliopisto.

Aloitin työt MLL Järvi-Suomen piirillä hankkeessa koordinaattorina syyskuun alussa. Meillä on upea hanketiimi johon kuuluu kaksi työntekijää Niilo Mäki Instituutista sekä yksi työntekijä Jyväskylän kesäyliopistolta. On ollut huikeaa huomata miten innolla niin päiväkodit kuin perhekahvilatkin ovat lähteneet mukaan hankkeeseen. Ensimmäisiä lukubokseja pilotoidaan perhekahviloissa ja päiväkodeissa tämän syksyn aikana ja ensi keväänä laajennamme toimintaa. Jos perhekahvilasi tai yhdistyksesi on kiinnostunut osallistumaan, ota yhteyttä!

Oma janoni kirjoihin ja lukemiseen on säilynyt aikuisuuteen saakka. Kun käsiinsä saa hyvän kirjan, ei sitä malttaisi laskea millään alas. Kello käy ja nukkumaanmenoaika on mennyt jo tunteja sitten mutta tarina on imaissut mukaansa. Nyt, pienen lapsen äitinä, rauhoittuminen oman kirjan äärelle on harvinaista herkkua. Onneksi voin uppoutua nyt tarinoihin yhdessä lapsen kanssa – aivan kuten omat vanhempani aikoinaan minun kanssani.

Karoliina Vallipuro
Koordinaattori, Tartu tarinaan -hanke
Lue lisää: www.tartutarinaan.fi

4.6.2018

"Kerhossa oli kivaa, koska sai kivoja kavereita" - Mannerheimin Lastensuojeluliiton kaverikerho Kuopiossa

Olemme kaksi juuri valmistuvaa sosionomiopiskelijaa Pohjois-Savosta. Ohjasimme Kaverikerhoa Rajalan koululla syksyllä 2017 kakkos- ja kolmosluokkalaisille lapsille. Kerhossamme oli kymmenen osallistujaa ja kerhokertoja oli yhteensä kuusi. Jokaisella kerralla mukana oli myös maskottimme Ilo-Nalle.

Jokaisella kerhokerralla oli erilainen teema, esimerkiksi ulkoilu, askartelu tai pelailu. Kerhon lapset saivat itse vaikuttaa kerhossa tehtäviin asioihin. Yksi kerhokerta oli kokonaan lasten itse suunnittelema!

Kaverikerhokertojen teemat olivat tullaan tutuiksi, ulkoillaan, askarrellaan syksyn lehdistä, liikutaan yhdessä, lasten toivekerta ja pikkujoulut. Kerhokerroilla leikimme muun muassa hippaleikkejä kauniissa ulkoilmassa, kokeilimme erilaisia askartelumenetelmiä, pelasimme erilaisia pallopelejä ja leikkejä. Lasten lempikerhokerta oli pikkujoulut, kun koristeltiin yhdessä pipareita ja lopuksi tietenkin herkuteltiin. Kaverikerhossa parasta oli viettää mukavaa aikaa yhdessä, saada uusia kavereita ja pitää hauskaa!

Kaverikerhot ovat Kuopiossa aivan uusi juttu. Oli mahtavaa päästä suunnittelemaan ja toteuttamaan kerhotoimintaa alusta lähtien yhdessä MLL:n työntekijöiden sekä koulun lasten ja henkilökunnan kanssa. Saamamme palautteen mukaan toimintamme oli onnistunutta.

 

Huoltajien palautetta:

”On ollut hyvällä tuulella lähtiessä, reippaammin kuin kouluun lähtiessä. Kerho on ollut hänelle ns. harrastus/oma juttu.”

”Kertoi ja juteltiin joka keskiviikko mitä oli tehnyt ja miten kiva kerho on!”

 

Kerholaisten palautetta:

”Se kerta kun sai itse päättää mitä tehdään ja pipareiden koristelu.”

”Kerhossa oli parasta pikkujoulut”

 

Julia Kettunen ja Linda Nurminen

PDF-tiedostoKerhossa oli kivaa, koska sai uusia kavereita.pdf (1.9 MB)
”KERHOSSA OLI KIVAA, KOSKA SAI UUSIA KAVEREITA” Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin kaverikerho 2.–3.-luokkalaisille lapsille Julia Kettunen ja Linda Nurminen

 

1.6.2018

Tervehdys MLL:n Järvi-Suomen piirin Lastenhoitotoiminnasta

Kuva: MLL/ Matti Matikainen

On mielenkiintoista ja palkitsevaa toimia lastenhoitotoiminnassa koordinaattorina.
MLL:n lastenhoitotoiminta auttaa perheitä lyhytaikaisissa tilapäisissä lastenhoitotarpeissa. Usein perheiltä tuleekin kiitosta nopeasta ja joustavasta palvelustamme. Lastenhoitotoiminnalla on merkittävä rooli vanhemmuuden tukemisessa ja orastavien ongelmien ennaltaehkäisyssä. MLL:n lastenhoitotoiminta on luotettavaa, turvallista ja tärkeää arjen apua lapsiperheille.

Hoitajat ovat innokkaita ja motivoituneita lastenhoitotehtäviin ja osaamista heiltä löytyy laidasta laitaan. Koordinaattorin on tärkeää tuntea hoitajat ja perhekohtaisesti pohtia kuka hoitaja on sopivin mihinkin perheeseen. Olen toiminut eri tehtävissä lastenhoitotoiminnassa n. 23 vuoden ajan, nykyisin koordinoin toimintaa koko Järvi-Suomen alueella ja vastaan kokonaisuudessaan lastenhoitotoiminnasta.

 

Ruutuvihkoista reaaliaikaiseen välitysjärjestelmään

Alkuun varaukset kirjattiin käsin ruutuvihkoon perheiden soittaessa tilaukset ja hoitajille soitettiin työtarjouksista ja sen jälkeen yhteys uudestaan perheelle, jossa ilmoitettiin hoitajan löytymisestä. Tilausten hoitaminen oli todella hidasta ja hoitajien määrä huomattavasti pienempi kuin nykyisin. Varauksia oli todella paljon vähemmän kuin tänä päivänä ja vuoteen 2011 asti toiminta tapahtui alueittain ja itse hoidin pelkästään Pohjois-Savon alueen.

Hoitajille lähetettiin hoitajatiedotteet peruskirjeenä ja myös tilastot kokonaisuudessaan koottiin manuaalisesti. Paperia, kirjekuoria ja postituskuluja riitti. Nykyisin tiedotteet hoitajille menee välitysjärjestelmän kautta ja myös kaikki tilastot saadaan järjestelmästä suoraan – näin ollen nämäkin työt on nopeutunut huomattavasti. Tärkeää onkin, että hoitajat muistavat kirjata välitysjärjestelmään suoraan sovitut hoitotyöt ja tämä onnistuu silloin, kun perhe on tilannut ensimmäisen varauksen välityksen kautta ja perhe on aktivoitunut hoitajan näkymään.

Järvi-Suomen piirin aloitettua toimintansa vuonna 2011 työalueeni laajeni, kun Pohjois-Savon lisäksi mukaan tuli Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala. Tässä vaiheessa oli jo selainpohjainen välitysjärjestelmä käytössä ja hoitovarausten hoitaminen nopeaa ja kätevää. Perheet rekisteröityvät pääasiassa itse välitysjärjestelmään ja myös hoitajilla on omat profiilit. Hoitajat kirjaavat käytettävyysaikansa ja niiden puitteissa tarjotaan heille töitä. Hoitajavälitys on avoinna arkisin klo 7-12. Käytännössä kuitenkin etsimme hoitajaa perheille myös ko. ajan ulkopuolella, jotta mahdollisimman moni perhe saisi avun omien tarpeidensa mukaan.

 

Lasten hoitajamme

Lastenhoitotoiminnan hoitajat ovat vähintään 16-vuotta täyttäneitä lastenhoitokurssin käyneitä henkilöitä tai sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan viimeisen vuoden opiskelijoita tai ko. aloilta valmistuneita, jotka haastatellaan ja perehdytetään MLL:n lastenhoitotoimintaan. Tällä hetkellä hoitajia Järvi-Suomen piirissä on n. 200.

Hoitajille järjestetään peruskoulutuksia tarpeen mukaan, jatkokoulutuksia hoitajien toiveiden pohjalta vähintään 2 kertaa vuodessa, toiminnanohjauksellisia tapaamisia 2-4 krt/vuosi vähintään keväisin ja syksyisin koko alueella. Hoitajat saavat ko. tapaamisissa tietoa ajankohtaisista asioista, vertaistukea toisilta hoitajilta keskustellen onnistumisista sekä mahdollisista haasteista perheissä.

 

Uudet tuulet lastenhoitotoiminnassa

Jälleen puhaltaa uudet tuulet lastenhoitotoiminnassa ja syksyllä 2018 tulee käyttöön uusi entistä paremmin perheitä palveleva välitysjärjestelmä, jossa perhe voi halutessaan olla suoraan yhteydessä hoitajaan ja näin saada vaikka perjantai-iltana tehtyä tilauksen lauantaille. Hoitajailloissa hoitajilta kysyessä, että miltä tuntuu uusi välitysohjelma ja perheiden suorat yhteydenotot, niin kyllä jokainen hoitaja on kokenut asian myönteisenä. Edelleen välittäjää tarvitaan hoitotöitä hoitamaan, sekä koulutuksien, jatkokoulutuksien, hoitajatapaamisten yms. tehtävien hoitoon.

 

Merja Pitkänen
Koordinaattori, lastenhoitotoiminta

 

 

17.4.2018

Vapaaehtoistyö RIKU:ssa

MLL:n Järvi-Suomen piiri toimii Itä-Suomen Rikosuhripäivystyksen (RIKU) koordinaatiojärjestönä.

Myös Rikussa voi toimia vapaaehtoistyössä!

Tiesitkö, että rikosuhripalveluita voivat saada rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneet, heidän läheiset ja rikosasiassa todistavat.

Viimeisen parin vuoden aikana RIKU on merkittävästi laajentanut palveluitaan. RIKUlla on julkinen palveluvelvoite rikosuhridirektiivin mukaisten uhrien yleisten tukipalveluiden tuottamiseksi ja tarjoamiseksi. Näitä palveluita tarjotaan maksuttomasti ja luottamuksellisesti uhrin tarpeiden mukaisesti.  Palvelut ovat saatavilla jo ennen rikosoikeudellista menettelyä, sen kuluessa ja tarvittavan ajan sen jälkeen. Mahdollisuus käyttää tukipalveluita ei myöskään ole riippuvainen siitä, onko uhri tehnyt rikosilmoituksen. Palvelut koskevat myös uhrin perheenjäseniä.

Palveluvelvoitteen myötä RIKUn henkilöstön määrä on kasvanut merkittävästi. RIKU-työssä ovat tärkeitä ammattilaisen ohjauksessa toimivat koulutetut vapaaehtoiset. Vapaaehtoiset ovat RIKU:n perustoiminnan olennainen kulmakivi, koska he toimivat rikosten uhrien, heidän läheisten ja todistajien tukena rikosprosessin eri vaiheissa.

RIKU-työn motivaationa on halu auttaa sekä rikosuhrityön merkityksellisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Vapaaehtoistyö RIKUssa on monipuolista ja mielenkiintoista toimintaa. Vapaaehtoiset ovat aktiivisesti mukana myös RIKUn kehittämistyössä. Vapaaehtoiset ovat hyvin sitoutuneita toimintaan ja antavat arvokasta aikaansa rikosuhrityöhön. Aika onkin todella arvokasta tässä hektisessä yhteiskunnassa.

RIKUssa tarjoamme vapaaehtoisillemme oppimisen ja itsensä kehittämisen mahdollisuuksia. Vapaaehtoistyö mahdollistaa löytämään uusia taitoja ja osaamisen alueita. Tärkeässä roolissa vapaaehtoistyössä on myös ryhmä, johon kuulua. Ryhmä tuo yhteisöllisyyden kokemuksen ja lisää vapaaehtoistyön iloa sekä hyvinvointia.

Itä-Suomen alueella toiminnassamme on mukana 105 osaavaa ja innostunutta vapaaehtoistyöntekijää. Olemme kouluttaneet vapaaehtoisia tukihenkilötoimintaan sekä Auttavan puhelimen, Chatin ja Juristin puhelinneuvonnan päivystyksiin. Koulutetut vapaaehtoiset toimivat alueella kahdeksan ammattilaisen ohjauksessa.

RIKUn palvelut ovat valtakunnallisia: apua saa 31 palvelupisteen lisäksi myös puhelimitse ja verkossa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri toimii Itä-Suomen aluetoimiston koordinaatiojärjestönä. Aluetoimiston yhteydessä olevan Joensuun palvelupisteen lisäksi palvelupisteitä on Savonlinnassa, Kuopiossa, Mikkelissä ja Lappeenrannassa.

 

Jaana Rossinen
Aluejohtaja, Itä-Suomen aluetoimisto, Rikosuhripäivystys

 

 

20.3.2018

Uusi projektikoordinaattori Kuopioon

Elina Hartikainen

Hei vaan!

Vihdoin rantauduin Kuopion Mannerheimin lastensuojeluliiton vapaaehtoiskeskukselle. Viimeviikolla aloitin nimittäin työt projektikoordinaattorina Selviydytään kiusaamisesta -hankkeessa, mutta aloitin Jyväskylässä. Jyväskylässä olenkin majaillut viimeiset yhdeksän vuotta. Nyt olen paluumuuttajana asettumassa Kuopioon ja se tuntuu todella hyvältä. Kevät tulee varmasti olemaan ramppaamista tätä Kuopio – Jyväskylä väliä mutta vaihtelevuus ei minua haittaa, sopii hyvin luonteelleni.

Olen todella innoissani projektistamme. Kiusaamisen haittojen ehkäisy, kiusattujen ja heidän läheistensä tukeminen tuntuu todella tärkeältä. Aikaisemmissa töissäni olen nähnyt mitkä kiusaamisen ikävimmät seuraukset voivat olla. Työskentelin mielenterveyskuntoutujien kanssa ja sain kuulla paljon kuntoutujien taustoista. Valitettavasti juuri kiusaaminen oli yksi tarinoita yhdistävä tekijä. Uskon, että varhaisen puuttumisen, vertaistuen sekä elämänhallinnan -, sosiaalisten - ja tunnetaitojen harjoittelun avulla voidaan ehkäistä kaikista vaikeimpia mielenterveyden ongelmia ja tukea nuorten hyvinvointia. Tätä kaikkea Selviydytään kiusaamisesta - projekti voi tarjota vertaistukiryhmien avulla. Lisäksi projektissa pyritään tukemaan kiusattujen vanhempia, mikä onkin aika hieno juttu. Kiusaaminen vaikuttaa nimittäin koko perheen hyvinvointiin.

Paljon on tehtävä, että Jyväskylässä hienosti alkanut toiminta saadaan levitettyä myös Kuopioon, mutta olen sinnikäs ja innokas haasteen edessä. Onneksi tätäkään työtä ei yksin tehdä. Työparina mulla on Jyväskylän päässä projektipäällikkö Mari Tuppurainen. Ollaan kyllä tehotiimi ja saadaan varmasti paljon aikaan mutta lisäksi tarvitaan paljon yhteistyökumppaneiden apua, vapaaehtoisia ryhmänvetäjiä sekä tietysti kiusaamista kohdanneita nuoria ja heidän vanhempiaan, jotta ryhmät saataisiin pyörähtämään käyntiin täällä Kuopiossa ensi syksynä. Tämä on kuitenkin tavoitteemme, joten jos kuulut kohderyhmäämme niin otathan rohkeasti yhteyttä!

Koulutukseltani olen kuntoutuksen ohjaaja (amk) ja nyt opiskelen terveyden edistämistä ja johtamista (Heath management) kansainvälisenä kaksoistutkintona ylemmässä ammattikorkea koulussa. Opinnot alkavatkin olla muuten taputeltu mutta opinnäytetyö olisi vielä tekeillä. Sen teenkin tähän projektiin, oman työnkin helpottamiseksi. Aion tutkia sitä minkälaisilla keinoilla ja interventioilla on saatu hyviä tuloksia nuorten elämänhallinnan, itsetunnon ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja kuinka näitä elementtejä voitaisiin sisällyttää meidän ryhmiin.

Vapaalla liikun paljon. Harrastan potkunyrkkeilyä ja juoksua. Salillakin pyrin käymään silloin tällöin. Muutekin terveyden edistäminen ja hyvinvointi on minulle tärkeää.  Arkeni on siis aika hektistä, opiskelujen ja harrastusten merkeissä, menoa ja meininkiä sekä koneella istumista riittää mutta pidän siitä! Viime vuosina olen harjoitellut rentoutumista, joogaa ja meditaatiota tasapainottamaan elämäntyyliäni ja se on kyllä tehnyt hyvää. Se on tuonut lisää energiaa, valoa ja keskittymistä hetkeen!

Aurinkoista kevättä kaikille!

Elina

 

 

14.3.2018

Elämää kiusaamisen jälkeen -

selviytymistarina äidin silmin

Eräänä tavallisena syksyisenä lauantaipäivänä istuimme perheen kanssa autossa, menossa ruokakauppaan. Radiosta tuli ohjelma, jossa puhuttiin koulukiusaamisesta. Sivusilmällä näin, kuinka tyttäreni pyyhki kyyneliä silmäkulmastaan. Haavat eivät ottaneet parantuakseen, vaikka enää koulussa ei tarvinnut pelätä.

Kiusaamisen loppumisesta oli tuolloin kulunut noin vuosi. Koulussa oli tehty kovasti töitä sen eteen, että lasten tulehtuneet välit saataisiin paranemaan ja niin itse asiassa olikin käynyt. Synkkien varjojen väistyttyä tyttäreni elämässä alkoi taas olla enemmän tilaa mukaville asioille, jotka kuuluvat normaaliin nuoren tytön elämään: kavereille, uuden oppimiselle, ilolle ja naurulle. Silti toisinaan musta pilvi kulki hänen kasvojensa yli ja hän vaipui omiin ajatuksiinsa, eikä halunnut kertoa mitä noina hetkinä hänen mielessään liikkui. Epäonnistumisia ja vastoinkäymisiä kohdatessaan hän helposti hermostui ja tiuski olevansa niin huono tai niin tyhmä, ettei häneltä mikään koskaan onnistu. Yhden perheenjäsenen pahoinvointi vaikutti koko perheeseen, tunnelma kotona oli usein toivoton ja vaisu.

Tuona hetkenä, autossa istuessamme, päätin että meidän oli haettava tilanteeseen apua. Kiusaamisen loputtua meille oli kyllä kerrottu, että jatkossa olisi mahdollista käydä juttelemassa esimerkiksi kuraattorin tai psykologin kanssa, mutta emme olleet tähän tilaisuuteen tarttuneet. Siinä vaiheessa tuntui siltä, että elämä pitäisi vain saada takaisin tavallisille raiteilleen, mutta emme osanneet aavistaa ettei siitä tulisi niin helppoa. Jotain lapsessamme oli mennyt rikki, eikä meillä ollut taikasauvaa jota heilauttamalla särön olisi voinut loihtia olemattomiin.

Olin sattumalta kuullut, että MLL oli aloittamassa Vahvuudet esiin -vertaisryhmää lapsille ja nuorille kiusaamisen jälkihoitoon. Kerroin tästä tyttärelleni, joka oli ensin sitä mieltä, ettei mikään voima saa häntä lähtemään johonkin ryhmään kokemuksistaan juttelemaan. Vaati melkoisen määrän keskustelua, motivointia ja lahjontaa jotta hän suostui menemään paikalle ensimmäiseen tapaamiseen. Olimme sopineet, että ryhmässä ei tarvitse jatkaa, jos se tuntuu itsestä epämiellyttävältä. Toivoin hartaasti, että ryhmän ohjaajat osaisivat vetää oikeista naruista ja saada lapset ja nuoret innostumaan ryhmässä käymisestä. Tytär tuli ensimmäiseltä ryhmäkerralta hieman hämmästyneen oloisena kotiin ja totesi, että siellä olikin ollut ihan kivaa ja ehkä hän voisi jopa mennä toisen kerran. Ryhmätapaamisista tuli tärkeä osa viikkoa, siellä tehtiin paljon mukavia juttuja porukalla ja keskityttiin ryhmäläisten vahvuuksien esille tuomiseen. Siinä sivussa tietenkin käytiin keskusteluja kiusaamisesta, ja huomasin että omalle nuorelleni oli todella tärkeää kuulla muiden kokemuksista, ja tietää ettei ollut ainoa, jolle oli tapahtunut ikäviä asioita. Häpeä omasta kiusaamiskokemuksesta alkoi hiljalleen helpottaa, ja ensimmäistä kertaa tytär puhui kiusaamisesta avoimesti myös kotona.

Tänä päivänä tunnen ennen kaikkea suurta kiitollisuutta. Emme olisi nyt tässä, jos opettaja, rehtori ja kuraattori eivät olisi puuttuneet napakasti kiusaamiseen ja pitäneet huolta että se loppuu. MLL:n ryhmällä ja sen lämminsydämisillä ohjaajilla on myös ollut suuri merkitys elämässämme.  Voin nyt sanoa, että tyttäreni on kuten hänen iässään nuoret yleensä. Hän kasvaa ja kehittyy, kiukuttelee kun kiukuttaa, viettää aikaa kavereiden kanssa, pohdiskelee elämänmenoa ja juttelee kotonakin asioistaan. Ryhmästä on löytynyt hänelle myös uusi sydänystävä. Tyttäreni kokemia asioita en toivoisi kenenkään joutuvan kokemaan. Uskon kuitenkin, että kiusaamisesta selviytyminen on antanut hänelle sellaista sisäistä vahvuutta, jota kukaan ei voi häneltä ottaa pois. Toivottavasti hän jonain päivänä voi vuorostaan auttaa muita ihmisiä tuon vahvuuden avulla.

nim. äitijellona

 

 

27.2.2018

Uudet työntekijät Jyväskylän ja Mikkelin vapaaehtoiskeskuksiin.

Leila Prusila

Hei! Olen Leila Prusila, MLL:n ”uusvanha” perhekeskustoiminnan koordinaattori Mikkelin vapaaehtoiskeskuksella. Edellisen kerran olin samassa tehtävässä noin vuosi sitten. Mukava oli palata takaisin tuttuun työhön, mukavien MLL vapaaehtoisten ja työntekijöiden pariin!

MLL vapaaehtoistyötä olen tehnyt MLL Tikkurilan ja MLL Otavan yhdistyksissä. Olin Tikkurilan yhdistyksessä lastenhoito- ja perhekahvilatoiminnasta vastaavana. Olen ollut toisinaan myös asiakas MLL lastenhoitajille, sekä Vantaalla, että Mikkelissä. Otavan yhdistyksessä olen ollut eri rooleissa; puheenjohtajana, rahastonhoitajana, sihteerinä ja hallituksen jäsenenä. MLL kokemusta löytyy kolmelta tasolta; paikallisyhdistyksen vapaaehtoinen, piirin työntekijä ja piirihallituksen jäsen. Luonnollisesti en osallistu piirihallituksen kokouksiin ollessani piirin työntekijänä.

Koulutukseltani olen artesaani, sosiaalikasvattaja ja sosionomi amk. (Lisäkoulutuksia; sosiaalipedagoginen perhetyö, imetysohjaus, Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, Nada 5 pisteen korva-akupunktiopunktio) Olen tehnyt töitä mm. lastenkodissa ohjaajana Helsingissä, neuvolan perhetyötekijänä Vantaan Korsossa, lastentarhanopettajana & päivähoidon ohjaajana Mikkelin seudulla ja sosiaaliohjaajana Mäntyharjulla. Perheeseeni kuuluu aviomies ja kolme lasta, joista vanhin on täysi-ikäinen opiskelija. Keskimmäinen pääsee tulevana kesänä ripille ja nuorin käy kolmatta luokkaa. Pikkulapsiarkea en enää henkilökohtaisesti elä, mutta kokemukset pääkaupunkiseudulla, kaukana omista tukijoukoista ovat vahvasti muistoissa. Aikoinaan sain paljon itselleni vertaistukea Vantaalla asuessani perhekerhosta ja perhekahvilasta. Näiltä ajoilta on kertynyt mukavia muistoja ja ystävyyksiä.

Työhöni kuuluu perhekeskustoiminnan koordinaattorina olla paikallisyhdistysten tukena ja apuna.  Minulla on kokemusta ison ja pienen paikallisyhdistyksen toiminnasta. Oma havaintoni on että aktiivisempaa tekemistä voi olla pienessä yhdistyksessä. Yhdistyksen pankkitilin saldo ei kerro sitä että mitä yhdistys saa paikkakunnalla aikaan. Monesti parhaat toiminnot ovat ilmaisia tai erittäin edullisia. Paras ”pääoma” yhdistyksessä olette te jäsenet ja teidän vapaaehtoinen työpanoksenne, sillä saadaan aikaan parempi arki paikallisille lapsiperheille. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, niin sovitaan tapaamisia.

Aurinkoista kevään odotusta!

Heidi Kirkonpelto

Tervehdys!

Aloitin juuri koordinaattorina perhekeskustoiminnassa Keski-Suomessa. Vapaaehtoisuus on minulle sydämen asia. Haluan, että jokaisella on hyvä ja riittävä tuki tehdä itsensä ja oman yhteisönsä näköistä toimintaa oman kodin lähellä.

Vapaaehtoisuudessa on voimaa! Silla on paljon merkityksiä tekijöille ja yhteiskunnalle. Ennen talkoot olivat yhteistä tekemistä ja naapuriapua. Nyt yhdistyksen kautta voi tutustua uusiin ihmisiin sekä tehdä yhdessä merkityksellisiä ja hauskoja juttuja omien voimavarojen mukaan. Tekee hyvää touhuta yhdessä, mutta siitä pitää saada itselle mielihyvää, muuten ei jaksa.

Olen toiminut vapaaehtoisena ja työssä eri järjestöissä. Tällä hetkellä olen MLL:n Köhniö-Kypärämäen paikallisyhdistyksen vertaisvastaava. Viimeksi olen työskennellyt Jämsän Seudun Pelastakaa Lapset ry:ssä ja sitä ennen Kuopion Nuorten Palvelu ry:ssä. Niissä olen perehdyttänyt ja tukenut vapaaehtoisia nuorten rinnalle sekä järjestänyt toimintaa nuorille, lapsille ja perheille. Lisäksi koulutukseni antaa pohjan kiinnostukselleni järjestöihin.

Savolaisittain minua voi kutsua välvöyhkäksi. Olen läsnä Keski-Suomen yhdistyksille ja vien yhdistysten viestit kuntiin. Yhdessä voimme vaikuttaa tulevaisuuden palveluihin.

Vapaalla pidän siitä tunteesta, kun hyvä kirja hehkuu hyllyssä ja houkuttelee lukemaan. Rrrakastan munkkirinkilöitä ja rentoudun metsän ihmettelystä.

 

Kohtaamisiin livenä tai puhelimitse!

Heidi

MLL:n kaverin kanssa yhteistä iloa!

 

Aloitin syksyllä 2017 MLL:n vapaaehtoisena lapsen kaverina toimimisen.  Tehtävä on erittäin mielenkiintoinen ja sen perustana on syvä luottamus. Jotta pääsin mukaan tähän hommaan, niin alkajaiseksi osallistuin MLL:n vapaaehtoisten koulutukseen ja pian sen jälkeen sain kaverin. Mukavan ja viehättävän pikku tytön, jota tapaan joka toinen viikko erilaisten toimintojen ja herkuttelun merkeissä.

Mitäs olemmekaan yhdessä puuhastelleet? Raotetaan salaisuuksien verhoa. Ensimmäinen tapaamiskerta oli perheen kotona. Tutustuimme toisiimme, pelasimme lautapelejä ja juttelimme. Meillä oli yhdessä miellyttävän rattoisa iltapäivä.

Seuraava yhteinen kaveritapaaminen suuntautui Lippumäen uimahalliin. Eskarin jälkeen hain kaverini koululta ja suuntasimme jalkamme kohti Lippumäkeä. Meillä oli tarinaa purtavaksi koko matkan ajaksi. Purimme päivän tapahtumat ja kaverillani olikin paljon kerrottavaa. Uimahallille päästyämme totesimme kuin yhdestä suusta sen miten ihanalle kloori tuoksuikaan. Uimahallissa kun on oma ominaistuoksunsa. Ostimme liput ja vaihdoin kolikoita pukukoppia varten. Sitten vaiheittain suuntana oli yhteinen tila, riisuminen, suihku, sauna, suihku ja uimapuvut päälle. Ja, sitten. Jippii, kohti kohokohtaa eli uima-altaille.

Pulahdimme lasten altaaseen, jossa oli ihanan lämmintä vettä. Herkullista. Nautinnollista. Kaverini näytti minulle sukellus- ja uimataitonsa, jotka olivat loistavat. Sen jälkeen teimme altaassa monenlaisia juttuja, muun muassa leikimme pikkukala/isokala leikkiä, sukeltelimme renkaita ja heittelimme toisillemme palloa. Mutta ennen kaikkea me siellä vedessä pärskimme, loiskimme, läiskimme, pulahdeltiin, kelluttiin ja välillä levättiin lämpimässä vedessä porealtaassa, jonka poreet suloisesti hieroskelivat kehoamme virkistäen meitä. Mikä ihana nautinto. Meillä oli mukavaa ja viivyimme uimahallissa yli kaksi tuntia.

Seuraava tapaamisemme oli ABC:llä ja Super Cornerissa. Ensin nautimme herkkuja ja sen jälkeen oli pomppimisten ja kiipeilyjen aika. Leikimme Super Cornerissa myös piilosta. Olemme käyneet yhdessä myös Raxissa syömässä, leikkimässä Angry Birds-leikkipaikalla H-talossa, Scalassa elokuvissa sekä Kuopion kaupungin kirjastolla. Tapaamiset ovat olleet miellyttäviä ja yhdessä meillä on ollut tosi, tosi kivaa.

Olen mukana kaveritoiminnassa, koska saan siitä itselleni paljon iloa ja se tuottaa iloa ja hyvää mieltä myös pienelle kaverille.

 

Kaveri Pirjo

Kuvat: Pirjo Eskelinen

16.1.2018

Kaverisuhde kannattelee lastani pitkälle tulevaisuuteen

Minulla on neljä upeaa, alle kouluikäistä lasta ja kaksi kättä. Taistelin itseni irti väkivaltaisesta suhteesta lasten isän kanssa. Sain tilalle hyvän, mutta työteliään elämän lasten kanssa.

Kahdella kädellä neljän pienen lapsen kanssa en pysty vastaamaan heidän tarpeisiinsa tavalla, jota he tarvitsevat. Etenkin poikalapseni alkoi kaivata miehen mallia ja "poikien juttuja". Äitinä minä en osannut ja pystynyt kaikkeen.

Meillä kävi onni, todellinen onni jota ajattelen kiitollisena lähes joka päivä. MLL:n kautta läheltämme löytyi pojalleni aikuiskaveri, mies joka tapaa lastani viikoittain. Nämä viikottaiset yhdessäolon hetket kantavat pitkälle. Siinä hetkessä näen kuinka poikani nauttii koko pienestä sydämestään. Tapaamisten välillä laskemme joka päivä kuinka monta yötä seuraavaan tapaamiseen on, poikani muistelee viime kertaista ja suunnittelee tulevaa. Nämä tapaamiset, tämä aikuiskaverisuhde kannattelee lastani pitkälle tulevaisuuteen. Kokemus samaistumisesta, rauhallisesta yhdessäolon ajasta jossa leikin varjolla opitaan elämästä.

Minulle äitinä aikuiskaverin läsnäolo vapauttaa syyllisyyttä riittämättömyyden tunteesta ja saan jakaa lapseni onnen. Väkivaltaisen parisuhteen jälkeen on korjaava kokemus sekin, että huomaa kuinka pyyteettömästi hyvää tekeviä ihmisiä on olemassa. Nimittäin, kohdallemme osui toinenkin onni. Saimme MLL:n kautta myös perhekummin. Tämä taival on vasta alussa, mutta jo tietoisuus "lisäkäsistä" helpottaa. Aiomme yhdessä leipoa, käydä uimarannalla, siivota, opetella hiihtoa, luistelua ja pyörälläajoa. 

Perhekummi mahdollistaa meille hetkiä, jolloin lasteni ei tarvitse odottaa omaa vuoroaan ihan niin kauan. Perhekummi mahdollistaa myös sen, että jokainen lapsi saa välillä suuresti kaipaamaansa kahdenkeskistä aikaa kanssani. Hänen kanssa voin jakaa lapsiin liittyviä huolia ja iloja - hänkin on useamman lapsen äiti, joka on jo kasvattanut omat lapsensa aikuiseksi.

Lapseni hyötyvät siitä, että saavat elämäänsä turvallisia aikuisia. MLL:n kautta saatava vapaaehtoisapu on ollut ja tulee olemaan meille hyvin merkittävä. 

 

Kiitollisena äiti lapsineen

 

Suomea, arabiaa ja koti-ikävää

Olemme aloittaneet ystäväksi maahanmuuttajaäidille-toiminnan Järvi-Suomen piirissä vuonna 2017. Toimintaa on tällä hetkellä jokaisen piirimme vapaaehtoiskeskuksemme alueella. Toiminta on matalankynnyksen kotikansainvälistymistä, jossa suomea puhuva nainen toimii ystävänä suomea vasta harjoittelevalle maahan muuttaneelle naiselle. Toimintaan voi osallistua myös naisen lapset.

Alla on yhden ystävän tarina vapaaehtoisuudestaan.

 

Joskus 70-luvulla matkustin ensimmäiselle Lähi-idän matkalleni Beirutiin ja sieltä yli lumisen Hermon-vuoren Damaskokseen. Siitä alkoi minun kiinnostukseni Lähi-itään, sen eri maihin, kulttuureihin ja uskontoihin.

Sittemmin olin vapaaehtoisena Israelissa ja kummilapsityössä. Kummilapsityö antoi väylän pitää yllä yhteyttä Lähi-itään, mutta yleensä autettava lapsi jäi tuntemattomaksi. Vain yhden lapsen tapasin henkilökohtaisesti. Pieni, arka Muhammed pakolaisleirissä piirsi elämästään kuvia, jotka vieläkin järkyttävät. Tapaamisemme jälkeen sain kirjeen, jossa ilmoitettiin Muhammedin olinpaikaksi tuntematon.

Innostuin vähän myöhemmin opiskelemaan arabian kieltä sekä Suomessa että Jordaniassa.

Entisessä kotikaupungissani Pohjois-Suomessa näin lehdessä ilmoituksen Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) järjestämästä monikulttuurisuuskurssista. Kaupunkiin oli tullut maahanmuuttajia Sudanista, Afganistanista ja Irakista. Päädyin opettamaan neulomista, maahanmuuttajaäitien ykkösharrastusta ja siinä sivussa karttui myös kielitaito molemmin puolin. Naiset kertoivat omista kokemuksistaan halutessaan. Joku oli uinut meressä pakoon uskomattomia matkoja, joku kävellyt turvaan tuntemattomia taipaleita. Lapset saattoivat olla lastenkodissa turvalliseksi luokitellussa maassa. Koti-ikävä vaivasi ja talvella masensi kylmyys. Silti oli hyvä asua rauhallisessa maassa.

Kuopioon muutettuani jatkoin uudenlaista vapaaehtoistyötä läheiseni omaishoitajana. Se tarjosi uuden näkökulman suomalaiseen yhteiskuntaan ja vanhuksen asemaan. ”Maksamme velkaa”-lause on vanhusten ja sodan kokeneiden kohtaloissa edelleen ajankohtainen.

 

Kenellä on oikeus väheksyä tukea tarvitsevaa?

 

Myös Kuopiossa kiinnostuin MLL:n toiminnasta. Järvi-Suomen MLL järjestää erilaisia vapaaehtoisten kursseja ja Ystäväksi maahanmuuttajaäidille on yksi niistä. Tutustuimme yksipäiväisellä aloituskurssilla mm. eri kulttuurien tapoihin ja perhekäsityksiin. Sittemmin kurssit jatkuvat ja kokemuksia voi vaihtaa myös erilaisissa muiden järjestöjen seminaareissa.

Olen syyrialaisen äidin ystävä. Perhe on lähtöisin Damaskoksesta ja asunut Suomessa kaksi vuotta. Kolmen lapsen äidillä on paljon puuhaa, sillä lapset ovat pieniä. Tässä perheessä äiti hoitaa perheen ruokaostokset ja kuljettaa lapset kouluun ja päiväkotiin. Äiti on oppinut hyvin suomenkielen. Hän arvostaa suomalaista koulua, päiväkotia ja neuvolaa. Kotimaassaan hän toimi opettajana ja opetti myös omille lapsilleen arabian kirjakielen.

Mikä rikkaus onkaan lapsille oman äidin opettama kieli! 

Äidin rooli kodin sisällä onkin tärkeä arabimaailmassa. Vanhanakaan äidin arvo ei vähene vaan usein nuoretkin kysyvät neuvoa suvun vanhimmalta.

Ei turhaan ole arabiankielessä sanonta: ”Paratiisi on äitien jalkojen alla.”

Välillä soittelemme ja kyselemme kuulumisia mutta yleensä tapaamme kerran viikossa. Äiti saa purkaa huoliaan, monesti lapset ovat etusijalla ja tapaamisemme on koko perheen yhteistä aikaa. Varsinkin ensimmäisinä tapaamiskertoina muistelimme Damaskosta, sen vanhoja muureja, mintun tuoksua pimenevissä illoissa, tähtien kirkasta kimallusta tummalla taivaalla, granaattiomenoita torin kujilla, pihan vanhaa kaivoa ja kaihoisia rakkauslauluja.

Ystävyytemme on vastavuoroista, opimme toisiltamme. Se tuo iloa ja välittämistä arkeemme. Se ei ole holhoamista eikä arvostelua vaan erilaisuuden hyväksymistä ja eläytymistä toisen asemaan.

Ystävyys madaltaa raja-aitoja ja osoittaa, että ihmisten unelmat ja arkiset haaveet ovat kaikkialla samanlaisia: onnellinen ja turvallinen elämä.

Kun suomalainen oleskelee ulkomailla, hän tietää, että kotimaahan voi palata milloin tahansa. Kun sotaa pakeneva syyrialainen anoo turvapaikkaa ja oleskelulupaa, kotimaahan paluusta ei voi koskaan olla varma.

 

Nimimerkki:"Lähi-itä mielessäin"

 

 

Kuvat: ystäväksi maahanmuuttajaäidille-vapaaehtoinen

12.12.2017

Joulumieltä jokaiselle lapselle!

Suomessa elää noin 100.000 lasta, jotka elävät vähävaraisessa perheessä. Lapsiperheiden vähävaraisuus vaikuttaa lapsiin ja nuoriin monella eri tavalla.  Vähävaraisen perheen lapset eivät voi viettää esim. vapaa-aikaansa samalla tavalla kuin muut lapset, jos harrastuksiin ei ole varaa. Tämä voi syrjäyttää lapsen kaveriporukasta ja aiheuttaa yksinäisyyttä ja häpeää.  Köyhyys voi myös rasittaa perheenjäsenten välejä, kun huoli painaa vanhempien lisäksi myös perheen pienimpiä. Tämäntyyppiset tekijät voivat vaikuttaa negatiivisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen.  

Hyvä joulumieli keräys auttaa tämänlaisia lapsiperheitä, joilla on vaikea tilanne esimerkiksi työttömyyden, sairauden, perheen pienituloisuuden tai jonkin kriisitilanteen vuoksi. Keräyksen tuotot jaetaan 70 euron arvoisina lahjakortteina, joilla voi ostaa joulupöytään ruokaa. Keräyksen järjestää MLL ja Suomen Punainen Risti yhdessä Ylen kanssa. MLL: n ja SPR: n paikallisyhdistykset ja osastot etsivät avun tarpeessa olevat perheet yhteistyössä paikallisen neuvolan, sosiaalitoimiston tai seurakunnan kanssa.

Keräys sai alkunsa vuonna 1997, kun toimittaja Arto Nyberg sai ajatuksen kehitellä silloiseen Aamu- Tv:seen joulukalenterin, jonka tarkoitus oli auttaa suomalaisia vähävaraisia lapsiperheitä. Suunnitelmat muuttuivat matkan varrella ja kasvoivat lumipalloefektin tavalla valtakunnalliseksi joulukeräykseksi.  

Tänä vuonna, vuonna 2017 on Hyvä Joulumieli keräyksen 21. keräyskerta. Keräys alkoi marraskuun lopussa ja jatkuu aina jouluaattoon asti, joten aikaa lahjoittamiseen on vielä muutama viikko.  Tämän vuoden keräystavoitteena on kerätä 2.1 miljoonaa euroa, jolla saadaan lahjakortteja jopa 30 000 vähävaraiselle lapsiperheelle. Hyvä Joulumieli keräys tuo siis varmasti monelle lapselle ja aikuiselle hymyn huulille ja luo joulumielen.

Janika Rahikainen
Järjestöavustaja, MLL:n Järvi-Suomen Piiri

 

 

4.12.2017

Vapaaehtoistoiminnan juhlaa 5.12!

Tiistaina 5.12. vietetään kansainvälistä vapaaehtoistoiminnan päivää. Päivän tarkoituksena juhlistaa vapaaehtoisia, jotka tekevät merkittävää työtä, tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia ja toimijoita, jotka järjestävät vapaaehtoistoimintaa.

Vapaaehtoistoimintaan lähdetään mukaan erilaisista syistä. Toiselle se voi olla opintopisteiden kartuttaminen ja toisella auttamisen halu. Joku haluaa osallistua toimintaan pop-up-hengessä ja toinen sitoutuu useiksi vuosiksi. Joku haluaa olla tukemassa perheitä heidän arjessaan ja toinen keittää kahvia perhekahvilassa. Jokaisen vapaaehtoisen motiivi, antava panos ja tehtävä on yhtä tärkeä.

Järvi-Suomen piirin alueella vapaaehtoistoimintaa tehdään monessa erilaisessa tehtävässä. Vapaaehtoinen voi olla esimerkiksi yhdistyksen hallituksen rahastonhoitaja, kerhon ohjaaja, kylämummi, lapsen tai nuoren kaveri, perhekummi, perhekahvilaohjaaja, ystävä maahanmuuttajaäidille tai vaikkapa tukioppilas.  Viime vuonna erilaisissa toiminnoissamme mukana oli lähes 1600 vapaaehtoista ja vapaaehtoistoimintaan käytettyjä tunteja oli yli huikeat 46000!

Te autatte omalla toiminnallanne lapsia, nuoria ja perheitä!  Ilman teidän antamaanne panosta moni toiminta olisi suppeampi ja moni lapsi, nuori ja perhe jäisi ilman tarvitsemaansa tukea. Teette arvokasta ja korvaamatonta työtä, joten suuret ja nöyrimmät kiitokset teille jokaiselle!

Elina Honkaselkä
K
oordinaattori, perhekeskustoiminta

 

 

21.11.2017

Terveiset syyskokouksesta!

MLL:n perhekeskustoiminnan päällikkö Tarja Satuli-Kukkonen (vas.), piirin kunniapuheenjohtaja Reino Rouhiainen sekä piirin puheenjohtaja Terhi Vanala

Terveiset MLL:n Järvi-Suomen piirin syyskokouksesta Jyväskylästä 18.11.2017!

Syyskokous kutsui piirin kunniapuheenjohtajaksi Reino Rouhiaisen, joka tehnyt merkittävää työtä MLL:n Järvi-Suomen piirin syntymisessä sekä toiminut piirin puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Onnea kunniapuheenjohtajalle! 

Piirin puheenjohtajaksi kaudelle 2018-2020 valittiin Terhi Vanala. Piirihallitukseen valittiin kaudelle 2018-2020 uudeksi varsinaiseksi jäseneksi Heikki Kantonen ja uusiksi varajäseniksi valittiin Nina Piippo ja Katja Hyttinen. Onnea ja menestystä piirihallituksen puheenjohtajalle sekä uusille ja jatkaville jäsenille luottamustehtävissä!

Syyskokouksessa kuultiin myös kuinka leikki yhdistää MLL:n keskusjärjestön perhekeskustoiminnan päällikkö Tarja Satuli-Kukkosen kertomana sekä mistä löytyy innostusta ja intohimoa vapaaehtoistyöhön Vesa Purokurun nykysirkusmonologin innoittamana.

 

20.11.2017

”Lapsen oikeuksien päivänä”

Suurin osa meistä, jotka tämän tekstin lukevat, tietävät mitä lapsen oikeudet ovat. Tiedämme, että Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään joka vuosi 20. marraskuuta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen (20.11.1989) kunniaksi. Suomessa lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan vuonna 1991.

Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus. Ratifioimalla sopimuksen valtio sitoutuu muuttamaan lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi. Sopimuksen ulkopuolella on tällä hetkellä ainoastaan Yhdysvallat. Lapsen oikeus esimerkiksi terveydenhuoltoon, koulutukseen tai syrjimättömyyteen ei ole mielipidekysymys, vaan lapsen oikeudet on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on valtioita sitova ihmisoikeussopimus.

MLL ja lapsen oikeuksien sopimus

Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä ohjaa vahvasti lapsen oikeuksien sopimus (LOS). Miten lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttaminen näkyy sitten MLL:n työssä konkretian tasolla? MLL vaikuttaa niin poliittisella tasolla kuin arjessakin lapsen oikeuksien toteutumisen eteen ja niiden vahvistamiseksi. Pääministeri Sipilän hallituksen yksi kärkihankkeista on lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE). Sen tavoitteena on lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittäminen ja lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpano. Koko Lape-ohjelman lähtökohtana on lapsen oikeuksien sopimus.

MLL:n Järvi-Suomen piiri toimii maakunnallisissa LAPE-ohjelmissa osatoteuttajana matalan kynnyksen palveluissa Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueilla yhteistyössä maakuntien, kuntien ja muiden järjestöjen kanssa. Pohjois-Karjalassa piiri on kehittämässä lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluita kumppanuudessa Siun soten kanssa. Jokaisessa maakunnassa piiri on kehittämässä perheiden asukasosallisuutta, vanhemmuuden ja parisuhteen tukea osana laajempaa perhekeskustoimintamallia sekä tukemassa lapsi- ja perhemyönteistä toimintakulttuuria. Meillä on aitiopaikka olla mukana osatoteuttajana LAPE-ohjelmassa ja näin edistää lapsen oikeuksia ja erityisesti lapsiasioiden vaikutusten arvioinnin juurruttamista osaksi kuntien päätöksentekoa.

MLL julkaisi 13.11.2017 ohjeistuksen lapsivaikutusten arviointiin. Lapsivaikutusten arviointi on tärkeä osa lasten oikeuksien täytäntöönpanoa. Lasten oikeuksien edistäminen näkyy MLL:n työssä päivittäin laajassa kirjossa erilaisia toimintojamme. Kouluttamamme sadat vapaaehtoiset toimivat lasten ja nuorten tai perheiden tukena arjessa, perhekahvilaohjaajamme kohtaavat äitejä vauvoineen sadoissa perhekahviloissa ympäri Suomea, lapset osallistuvat maksuttomiin liikunta- ja kaverikerhoihin, paikallisyhdistyksissä vaikutetaan kunnan lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviin asioihin.Näissä kohtaamisissa edistetään lasten oikeuksien sopimusta. Joka päivä. Arjessa.

MLL:n Strategia 2024 päätavoite on, että Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan aina etusijalle ja jossa lapset voivat hyvin.Teemme niin keskusjärjestö, piiri kuin paikallistasollakin tämän vision eteen töitä suurin joukoin ja sydämin. Kunkin panos on ensiarvoisen tärkeä tämän yhteisen päämäärän saavuttamiseksi ja vahvistamiseksi.

Loppuun lainaan sen tärkeimmän ajatuksen. Lapsen ajatuksen, jossa yleensä kiteytyy se tärkein sanoma. Ajatus kuuluu 11-vuotiaalle Kiiralle, joka vastasi kysymykseeni ”Miksi lapsilla pitää olla omat oikeudet?” ”Siksi, että lasten ei tarvitse elää aikuisten maailmassa vaan ne saavat olla lapsia ja niiden pitää antaa leikkiä. Niille ei saa pakkosyöttää mitään eikä niitä saa dissata.”

Hyvää lapsen oikeuksien päivää!

 

Isa Niukkala
Vs. toiminnanjohtaja ​

 

25.10.2017

Sukupolvet kohtasivat tikkupullan paistossa Mikkelissä

Valtakunnallisen vanhustenviikon ja perheiden viikon kunniaksi (vko40) teimme Mikkelissä kylämummien ja Marskin päiväkodin (Mikkelin paikallisyhdistyksen ylläpitämä päiväkoti) lasten kanssa syksyisen retken kauniille Säynätin retkeilyalueelle. Ehdotin kylämummien vertaistapaamisessa mahdollisuutta yhteiseen retkeen ja mukaan ilmoittautui heti joukko innokkaita kylämummeja, päiväkotikin lähti yhteistyöhön mielellään. Vanhustenviikon teemana oli tänä vuonna Ikäpolvet yhdessä, retkemme sopi teemaan mainiosti. Lapset saivat nauttia kylämummien antamasta huomiosta ja kylämummit saivat mielen virkistystä lasten kanssa touhuamisesta. Samalla lapset oppivat luonnon ihmeellisyydestä ja lopuksi maistelimme herkullisia tikkupullia mehun ja kahvin kera.

Parasta kylämummina olossa on:

”Lapset jotka ilomielin ottavat mukaan leikkeihinsä, saa lukea satuja, rakennella legoilla ja touhuta yhdessä. Etenkin silloin kun on paljon pieniä, syli on todella tärkeä. Suuri merkitys on luonnollisesti myös päiväkodin henkilökunnalla , on ilo mennä kun tietää että lapset ja henkilökunta odottaa.”

”Parasta on lapset ja heidän ilonsa ja vilpittömyytensä. He ovat niin avoimia ja iloisia. Siinä itsekin virkistyy.”

”Kylämummina saa tutustua ihaniin lapsiin ja minun tapauksessa myös useimmin äiteihin. Toiminta antaa minulle iloa päivään ja tunnen olevani vielä tärkeä mummona , isomummona.”

MLL:n kylämummit ja -vaarit käyvät tapaamassa lapsia päiväkodeissa, avoimissa päiväkodeissa, perhekahviloissa, kirjastoissa ja kouluissa. Moni haluaa mukaan toimintaan, koska lasten seurassa on hyvä olla! He haluavat antaa aikaa ja olla lapsille läsnä. Toimintaa toteutetaan omien voimavarojen mukaan, lapsia voi käydä tapaamassa viikoittain tai harvemmin. Yhteistyö sovitaan niin, että se on mielekästä kaikille osapuolille. Kylämummeille ja -vaareille järjestetään myös vertaistapaamisia, missä he pääsevät vaihtamaan kokemuksia ja kuulumisia, saaden toisiltaan vinkkejä myös omaan toimintaan.

Nina Hujanen
Koordinaattori, perhekeskustoiminta

 

16.10.2017

Kesän 2017 Lapset ensin -leiriin on ihana palata!

Viime kesänä meillä oli Järvi-Suomen piirin yhteinen Lapset ensin-leiri Vesannolla. Kesän alun viikonloppuleirille saapui leiriläisiä Etelä-Savosta, Keski-Suomesta ja Pohjois-Savosta. Vietimme ihanan alkukesäisen leirin yhdessä. Liikuimme luonnossa, harjoitimme kädentaitoja, istuimme nuotiolla ja saunanlauteilla. Lapset ensin-leiri on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton kaveritoimintaa, jossa harjoitellaan kaveritaitoja, sosiaalisia taitoja, ehkäistään yksinäisyyttä ja tutustumaan muihin lapsiin ja aikuisiin.

Jos olet valmis sukeltamaan kesäisiin tunnelmiin, kipaisehan lukemaan leirin toteuttaneiden opiskelijoiden leiriartikkelia!

Terkuin, tukihenkilötoiminnan koordinaattorit Marjo & Krista

PDF-tiedostoLeiriartikkeli.pdf (3.4 MB)
Savonia ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden kirjoittama leiriartikkeli

 

25.9.2017

Duudsonit Nilsiässä

MLL:n Nilsiän paikallisyhdistys järjesti 1.9-17 kaikille Nilsiän 1-9-luokkalaisille sekä lukiolaisille kiusaamista ehkäisevän tapahtuman Suomi 100v juhlan kunniaksi. Ajatuksena oli, että lapset ja nuoret saisivat käydä koulua ilman kiusaamista seuraavatkin 100 vuotta täällä Nilsiässä.
Tapahtuma järjestettiin koulupäivän aikana, yhteistyössä Nilsiän koulujen kanssa. Paikalla oli yli 700 koululaista kuulemassa HP:n ja Jarpin kertomaa Duudsonien tarinaa. Päivän päätteeksi jokainen luokka sai muistoksi signeeratun julisteen luokkaansa sekä yhteisvalokuvan. Lisäksi jokainen oppilas sai herkkuja luokassa nautittavaksi.
 Tapahtuma järjestämisen mahdollisti suurenmoiset sponsorit sekä yhteistyö Nilsiän koulujen kanssa!


Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nilsiän paikallisyhdistys
http://nilsia.mll.fi/
mllnilsia (at) gmail.com

 

12.9.2017

Moniulotteinen ja vahva MLL

Työmme ytimessä

Olen aloittanut toukokuussa MLL:n Järvi-Suomen piirin kehittämispäällikön työssä ja toiminut pitkään erilaisissa kolmannen sektorin tehtävissä. Aiempien tehtävieni kautta olen tehnyt MLL:n kanssa yhteistyötä eri organisaatioista käsin mutta vasta nyt kun olen itse talon sisällä alan ymmärtämään oikeasti MLL:n vahvuutta ja moniulotteisuutta kolmannen sektorin toimijana.

Pääministeri Sipilän yksi hallituksen kärkiohjelmista on Lapsi- ja perhepoliittinen muutosohjelma (LAPE), jossa Mannerheimin Lastensuojeluliitto on mukana. Hankkeesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Ohjelmaa toteutetaan ja tehdään yhteistyössä valtion, kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on uudistaa lasten ja perheiden palvelut oikea-aikaisiksi ja perheiden tarpeita vastaaviksi, korjaavista ennaltaehkäiseviin palveluihin, kohti lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistavaa toimintakulttuuria.

Järjestönä meillä on aitiopaikka olla tuomassa muutosohjelmaan järjestöjen näkökulmaa sekä yhä vahvemmin viedä MLL:n omia varhaisen kynnyksen palveluja osaksi kuntien palveluja. Yksi LAPE:n isoista tavoitteista on palauttaa voimavaroja varhaiseen auttamiseen. Näin saadaan parhaiten säästöjä lasten ja nuorten hoidon kustannuksiin. Tähän keskeiseen tavoitteeseen MLL voi vastata tuoden jo olemassa olevia toimintamallejamme osaksi uutta perhekeskustoimintamallia. 

Varhaisen tuen tarkoituksena on helpottaa perheen arkea ja ehkäistä ongelmien syntymistä. Se on lapsen ja perheen arjessa tapahtuvaa tukemista ja kuuntelemista. Kanssakulkemista. Varhainen tuki on myös kaikkein kustannustehokkainta, mutta samalla myös inhimillistä, perheiden todelliset tarpeet huomioonottavaa toimintaa.

Vapaaehtoisissa voimaa

MLL:n työn kivijalka ovat paikallisyhdistykset. Piirin työtekijöiden ja yhdistysten vapaaehtoisten toimijoiden kanssa tarjoamme laajan kirjon toimintatapoja ennaltaehkäisevään työhön ja LAPE:n muutosohjelman kokonaisuuteen, joiden avulla sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi, osallisuus ja kumppanuus vahvistuvat.  Paikallisyhdistysten rooli valtakunnallisessa hankkeessa on merkittävä, kun hyviä toimintatapoja liitetään osaksi laajempaa palvelujärjestelmää. Paikallisyhdistykset ovatkin meidän kultainen siltamme suhteessa kuntiin myös tässä kokonaisuudessa.

Niin paikallisyhdistysten toimijoiden kuin vapaaehtoisten tukihenkilöiden kouluttaminen ja ammatillinen ohjaaminen on MLL:n työn toinen keskeinen kantava voima.

Piirin työntekijät kouluttavat jatkuvasti vapaaehtoisia toimijoita paikallisyhdistyksissä ja erilaisiin tukihenkilötoimintoihin kuten perhekummi-, kaveri, ystäväksi maahanmuuttajaäidille ja sosiaalihuoltolain alaisiin tukihenkilötoimintoihin.

Uusia perhekahviloita perustetaan ja yhdistysten toimintaa kehitetään vastaamalla lapsiperheiden tarpeisiin. Uudet  vapaaehtoiset tukihenkilöt lähtevät koulutuksensa jälkeen kohtaamaan lapsia, nuoria ja lapsiperheitä, jotka tarvitsevat tukea ja vahvistumista arkeensa ja elämäänsä. Pienikin tuki ja läsnäolo voi muuttaa yhden lapsen, nuoren tai perheen arjen isosti, antaa uuden suunnan ja toivon.

Näissä kohtaamisissa ja vapaaehtoisten korvaamattoman tärkeässä työssä niin tukihenkilönä, paikallisyhdistystoimijana tai perhekahvilaohjaajana on toimintamme ydin, voima ja toivo.

Isa Niukkala