Järviset: Blogi

21.11.2017

Terveiset syyskokouksesta!

MLL:n perhekeskustoiminnan päällikkö Tarja Satuli-Kukkonen (vas.), piirin kunniapuheenjohtaja Reino Rouhiainen sekä piirin puheenjohtaja Terhi Vanala

Terveiset MLL:n Järvi-Suomen piirin syyskokouksesta Jyväskylästä 18.11.2017!

Syyskokous kutsui piirin kunniapuheenjohtajaksi Reino Rouhiaisen, joka tehnyt merkittävää työtä MLL:n Järvi-Suomen piirin syntymisessä sekä toiminut piirin puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Onnea kunniapuheenjohtajalle! 

Piirin puheenjohtajaksi kaudelle 2018-2020 valittiin Terhi Vanala. Piirihallitukseen valittiin kaudelle 2018-2020 uudeksi varsinaiseksi jäseneksi Heikki Kantonen ja uusiksi varajäseniksi valittiin Nina Piippo ja Katja Hyttinen. Onnea ja menestystä piirihallituksen puheenjohtajalle sekä uusille ja jatkaville jäsenille luottamustehtävissä!

Syyskokouksessa kuultiin myös kuinka leikki yhdistää MLL:n keskusjärjestön perhekeskustoiminnan päällikkö Tarja Satuli-Kukkosen kertomana sekä mistä löytyy innostusta ja intohimoa vapaaehtoistyöhön Vesa Purokurun nykysirkusmonologin innoittamana.

 

20.11.2017

”Lapsen oikeuksien päivänä”

Suurin osa meistä, jotka tämän tekstin lukevat, tietävät mitä lapsen oikeudet ovat. Tiedämme, että Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään joka vuosi 20. marraskuuta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen (20.11.1989) kunniaksi. Suomessa lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan vuonna 1991.

Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus. Ratifioimalla sopimuksen valtio sitoutuu muuttamaan lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi. Sopimuksen ulkopuolella on tällä hetkellä ainoastaan Yhdysvallat. Lapsen oikeus esimerkiksi terveydenhuoltoon, koulutukseen tai syrjimättömyyteen ei ole mielipidekysymys, vaan lapsen oikeudet on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on valtioita sitova ihmisoikeussopimus.

MLL ja lapsen oikeuksien sopimus

Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä ohjaa vahvasti lapsen oikeuksien sopimus (LOS). Miten lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttaminen näkyy sitten MLL:n työssä konkretian tasolla? MLL vaikuttaa niin poliittisella tasolla kuin arjessakin lapsen oikeuksien toteutumisen eteen ja niiden vahvistamiseksi. Pääministeri Sipilän hallituksen yksi kärkihankkeista on lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE). Sen tavoitteena on lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittäminen ja lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpano. Koko Lape-ohjelman lähtökohtana on lapsen oikeuksien sopimus.

MLL:n Järvi-Suomen piiri toimii maakunnallisissa LAPE-ohjelmissa osatoteuttajana matalan kynnyksen palveluissa Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueilla yhteistyössä maakuntien, kuntien ja muiden järjestöjen kanssa. Pohjois-Karjalassa piiri on kehittämässä lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluita kumppanuudessa Siun soten kanssa. Jokaisessa maakunnassa piiri on kehittämässä perheiden asukasosallisuutta, vanhemmuuden ja parisuhteen tukea osana laajempaa perhekeskustoimintamallia sekä tukemassa lapsi- ja perhemyönteistä toimintakulttuuria. Meillä on aitiopaikka olla mukana osatoteuttajana LAPE-ohjelmassa ja näin edistää lapsen oikeuksia ja erityisesti lapsiasioiden vaikutusten arvioinnin juurruttamista osaksi kuntien päätöksentekoa.

MLL julkaisi 13.11.2017 ohjeistuksen lapsivaikutusten arviointiin. Lapsivaikutusten arviointi on tärkeä osa lasten oikeuksien täytäntöönpanoa. Lasten oikeuksien edistäminen näkyy MLL:n työssä päivittäin laajassa kirjossa erilaisia toimintojamme. Kouluttamamme sadat vapaaehtoiset toimivat lasten ja nuorten tai perheiden tukena arjessa, perhekahvilaohjaajamme kohtaavat äitejä vauvoineen sadoissa perhekahviloissa ympäri Suomea, lapset osallistuvat maksuttomiin liikunta- ja kaverikerhoihin, paikallisyhdistyksissä vaikutetaan kunnan lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviin asioihin.Näissä kohtaamisissa edistetään lasten oikeuksien sopimusta. Joka päivä. Arjessa.

MLL:n Strategia 2024 päätavoite on, että Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan aina etusijalle ja jossa lapset voivat hyvin.Teemme niin keskusjärjestö, piiri kuin paikallistasollakin tämän vision eteen töitä suurin joukoin ja sydämin. Kunkin panos on ensiarvoisen tärkeä tämän yhteisen päämäärän saavuttamiseksi ja vahvistamiseksi.

Loppuun lainaan sen tärkeimmän ajatuksen. Lapsen ajatuksen, jossa yleensä kiteytyy se tärkein sanoma. Ajatus kuuluu 11-vuotiaalle Kiiralle, joka vastasi kysymykseeni ”Miksi lapsilla pitää olla omat oikeudet?” ”Siksi, että lasten ei tarvitse elää aikuisten maailmassa vaan ne saavat olla lapsia ja niiden pitää antaa leikkiä. Niille ei saa pakkosyöttää mitään eikä niitä saa dissata.”

Hyvää lapsen oikeuksien päivää!

 

Isa Niukkala
Vs. toiminnanjohtaja ​

 

25.10.2017

Sukupolvet kohtasivat tikkupullan paistossa Mikkelissä

Valtakunnallisen vanhustenviikon ja perheiden viikon kunniaksi (vko40) teimme Mikkelissä kylämummien ja Marskin päiväkodin (Mikkelin paikallisyhdistyksen ylläpitämä päiväkoti) lasten kanssa syksyisen retken kauniille Säynätin retkeilyalueelle. Ehdotin kylämummien vertaistapaamisessa mahdollisuutta yhteiseen retkeen ja mukaan ilmoittautui heti joukko innokkaita kylämummeja, päiväkotikin lähti yhteistyöhön mielellään. Vanhustenviikon teemana oli tänä vuonna Ikäpolvet yhdessä, retkemme sopi teemaan mainiosti. Lapset saivat nauttia kylämummien antamasta huomiosta ja kylämummit saivat mielen virkistystä lasten kanssa touhuamisesta. Samalla lapset oppivat luonnon ihmeellisyydestä ja lopuksi maistelimme herkullisia tikkupullia mehun ja kahvin kera.

Parasta kylämummina olossa on:

”Lapset jotka ilomielin ottavat mukaan leikkeihinsä, saa lukea satuja, rakennella legoilla ja touhuta yhdessä. Etenkin silloin kun on paljon pieniä, syli on todella tärkeä. Suuri merkitys on luonnollisesti myös päiväkodin henkilökunnalla , on ilo mennä kun tietää että lapset ja henkilökunta odottaa.”

”Parasta on lapset ja heidän ilonsa ja vilpittömyytensä. He ovat niin avoimia ja iloisia. Siinä itsekin virkistyy.”

”Kylämummina saa tutustua ihaniin lapsiin ja minun tapauksessa myös useimmin äiteihin. Toiminta antaa minulle iloa päivään ja tunnen olevani vielä tärkeä mummona , isomummona.”

MLL:n kylämummit ja -vaarit käyvät tapaamassa lapsia päiväkodeissa, avoimissa päiväkodeissa, perhekahviloissa, kirjastoissa ja kouluissa. Moni haluaa mukaan toimintaan, koska lasten seurassa on hyvä olla! He haluavat antaa aikaa ja olla lapsille läsnä. Toimintaa toteutetaan omien voimavarojen mukaan, lapsia voi käydä tapaamassa viikoittain tai harvemmin. Yhteistyö sovitaan niin, että se on mielekästä kaikille osapuolille. Kylämummeille ja -vaareille järjestetään myös vertaistapaamisia, missä he pääsevät vaihtamaan kokemuksia ja kuulumisia, saaden toisiltaan vinkkejä myös omaan toimintaan.

Nina Hujanen
Koordinaattori, perhekeskustoiminta

 

16.10.2017

Kesän 2017 Lapset ensin -leiriin on ihana palata!

Viime kesänä meillä oli Järvi-Suomen piirin yhteinen Lapset ensin-leiri Vesannolla. Kesän alun viikonloppuleirille saapui leiriläisiä Etelä-Savosta, Keski-Suomesta ja Pohjois-Savosta. Vietimme ihanan alkukesäisen leirin yhdessä. Liikuimme luonnossa, harjoitimme kädentaitoja, istuimme nuotiolla ja saunanlauteilla. Lapset ensin-leiri on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton kaveritoimintaa, jossa harjoitellaan kaveritaitoja, sosiaalisia taitoja, ehkäistään yksinäisyyttä ja tutustumaan muihin lapsiin ja aikuisiin.

Jos olet valmis sukeltamaan kesäisiin tunnelmiin, kipaisehan lukemaan leirin toteuttaneiden opiskelijoiden leiriartikkelia!

Terkuin, tukihenkilötoiminnan koordinaattorit Marjo & Krista

PDF-tiedostoLeiriartikkeli.pdf (3.4 MB)
Savonia ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden kirjoittama leiriartikkeli

 

25.9.2017

Duudsonit Nilsiässä

MLL:n Nilsiän paikallisyhdistys järjesti 1.9-17 kaikille Nilsiän 1-9-luokkalaisille sekä lukiolaisille kiusaamista ehkäisevän tapahtuman Suomi 100v juhlan kunniaksi. Ajatuksena oli, että lapset ja nuoret saisivat käydä koulua ilman kiusaamista seuraavatkin 100 vuotta täällä Nilsiässä.
Tapahtuma järjestettiin koulupäivän aikana, yhteistyössä Nilsiän koulujen kanssa. Paikalla oli yli 700 koululaista kuulemassa HP:n ja Jarpin kertomaa Duudsonien tarinaa. Päivän päätteeksi jokainen luokka sai muistoksi signeeratun julisteen luokkaansa sekä yhteisvalokuvan. Lisäksi jokainen oppilas sai herkkuja luokassa nautittavaksi.
 Tapahtuma järjestämisen mahdollisti suurenmoiset sponsorit sekä yhteistyö Nilsiän koulujen kanssa!


Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nilsiän paikallisyhdistys
http://nilsia.mll.fi/
mllnilsia (at) gmail.com

 

12.9.2017

Moniulotteinen ja vahva MLL

Työmme ytimessä

Olen aloittanut toukokuussa MLL:n Järvi-Suomen piirin kehittämispäällikön työssä ja toiminut pitkään erilaisissa kolmannen sektorin tehtävissä. Aiempien tehtävieni kautta olen tehnyt MLL:n kanssa yhteistyötä eri organisaatioista käsin mutta vasta nyt kun olen itse talon sisällä alan ymmärtämään oikeasti MLL:n vahvuutta ja moniulotteisuutta kolmannen sektorin toimijana.

Pääministeri Sipilän yksi hallituksen kärkiohjelmista on Lapsi- ja perhepoliittinen muutosohjelma (LAPE), jossa Mannerheimin Lastensuojeluliitto on mukana. Hankkeesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Ohjelmaa toteutetaan ja tehdään yhteistyössä valtion, kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on uudistaa lasten ja perheiden palvelut oikea-aikaisiksi ja perheiden tarpeita vastaaviksi, korjaavista ennaltaehkäiseviin palveluihin, kohti lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistavaa toimintakulttuuria.

Järjestönä meillä on aitiopaikka olla tuomassa muutosohjelmaan järjestöjen näkökulmaa sekä yhä vahvemmin viedä MLL:n omia varhaisen kynnyksen palveluja osaksi kuntien palveluja. Yksi LAPE:n isoista tavoitteista on palauttaa voimavaroja varhaiseen auttamiseen. Näin saadaan parhaiten säästöjä lasten ja nuorten hoidon kustannuksiin. Tähän keskeiseen tavoitteeseen MLL voi vastata tuoden jo olemassa olevia toimintamallejamme osaksi uutta perhekeskustoimintamallia. 

Varhaisen tuen tarkoituksena on helpottaa perheen arkea ja ehkäistä ongelmien syntymistä. Se on lapsen ja perheen arjessa tapahtuvaa tukemista ja kuuntelemista. Kanssakulkemista. Varhainen tuki on myös kaikkein kustannustehokkainta, mutta samalla myös inhimillistä, perheiden todelliset tarpeet huomioonottavaa toimintaa.

Vapaaehtoisissa voimaa

MLL:n työn kivijalka ovat paikallisyhdistykset. Piirin työtekijöiden ja yhdistysten vapaaehtoisten toimijoiden kanssa tarjoamme laajan kirjon toimintatapoja ennaltaehkäisevään työhön ja LAPE:n muutosohjelman kokonaisuuteen, joiden avulla sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi, osallisuus ja kumppanuus vahvistuvat.  Paikallisyhdistysten rooli valtakunnallisessa hankkeessa on merkittävä, kun hyviä toimintatapoja liitetään osaksi laajempaa palvelujärjestelmää. Paikallisyhdistykset ovatkin meidän kultainen siltamme suhteessa kuntiin myös tässä kokonaisuudessa.

Niin paikallisyhdistysten toimijoiden kuin vapaaehtoisten tukihenkilöiden kouluttaminen ja ammatillinen ohjaaminen on MLL:n työn toinen keskeinen kantava voima.

Piirin työntekijät kouluttavat jatkuvasti vapaaehtoisia toimijoita paikallisyhdistyksissä ja erilaisiin tukihenkilötoimintoihin kuten perhekummi-, kaveri, ystäväksi maahanmuuttajaäidille ja sosiaalihuoltolain alaisiin tukihenkilötoimintoihin.

Uusia perhekahviloita perustetaan ja yhdistysten toimintaa kehitetään vastaamalla lapsiperheiden tarpeisiin. Uudet  vapaaehtoiset tukihenkilöt lähtevät koulutuksensa jälkeen kohtaamaan lapsia, nuoria ja lapsiperheitä, jotka tarvitsevat tukea ja vahvistumista arkeensa ja elämäänsä. Pienikin tuki ja läsnäolo voi muuttaa yhden lapsen, nuoren tai perheen arjen isosti, antaa uuden suunnan ja toivon.

Näissä kohtaamisissa ja vapaaehtoisten korvaamattoman tärkeässä työssä niin tukihenkilönä, paikallisyhdistystoimijana tai perhekahvilaohjaajana on toimintamme ydin, voima ja toivo.

Isa Niukkala

 

5.9.2017

Uusia työntekijöitä kaikkiin vapaaehtoiskeskuksiin

Henna Julkunen, Kuopio

Olen Henna Julkunen, ammatiltani sosiaalipsykologi (ytm) ja opiskelen työn ohella pari- ja perhepsykoterapeutiksi. Viimeisimmäksi olen ollut töissä Kuopion seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksessa perheneuvojana 1,5 vuotta ja sitä ennen viihdyin 5 vuotta kotiäitinä kolmen lapseni kanssa. Olen aikaisemmin työskennellyt myös sairaanhoitajana nuorisopsykiatrian osastoilla Kuopiossa. Perhevapaiden ohella olin pari vuotta yrittäjänä ja toimin Syömishäiriöliitto Itä-Suomen SYLI ry:n hallituksen puheenjohtajana.

Mannerheimin lastensuojeluliitossa aloitin LAPE -perhekeskuskoordinaattorina elokuun 2017 alussa ja tehtävänäni on olla MLL:n edustajana Pohjois-Savon Yhdessä! ohjelmassa, joka on osa valtakunnallista Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa (LAPE). Työtehtävänäni on kehittää vanhemmuuden ja parisuhteen matalan kynnyksen tukipalveluja osana laajempaa maakunnallista perhekeskustoimintamallia, kehittää asukasosallisuutta lapsi- ja perhepalvelujen uudistamisessa sekä tehdä lapsivaikutusten arviointia näkyväksi näissä uudistuksissa. Keskeistä on myös MLL:n toimintojen integroiminen osaksi laajempaa maakunnallista perhekeskustointamallia.

Mannerheimin lastensuojeluliitto edustaa itselleni tärkeitä arvoja: on lasten puolella sekä tukee monin eri tavoin lapsiperheiden hyvinvointia. Uskon vertaistuen voimaan ja siihen, että iloisen ja lempeän kohtaamisen kautta moni asia on mahdollinen. Erityisen tärkeää on, että perheet huomioidaan monipuolisesti ja toiminnat ovat mahdollisia kaikille perheille. On upeaa olla osa näin perinteikkään ja monipuolisen järjestön toimintaa.

Nina Hujanen, Mikkeli

Moi olen Hujasen Nina, MLL:n uusi perhekeskustoiminnan koordinaattori Mikkelin vapaaehtoiskeskuksella. Aloitin työni täällä elokuussa 2017. Koulutukseltani olen sosionomi amk ja aiemmin olen työskennellyt avoimessa varhaiskasvatuksessa Mikkelin kaupungilla sekä lastensuojelussa laitos- ja avohuollossa. Nämä työt ovat antaneet minulle paljon näkökulmia lapsiperheiden arjesta, sen iloista ja haasteista.  Perheeseeni kuluu aviomies ja kaksi lasta. Kahden alle kouluikäisen lapsen äitinä, lapsiperheiden asiat ovat lähellä sydäntäni.

Työhöni kuuluu perhekeskustoiminnan koordinaattorina olla paikallisyhdistysten tukena ja apuna, mukana hetkissä. Tulen mielelläni tapaamaan teitä kasvotusten yhdistysten perhekahviloihin, kokouksiin ja tapahtumiin. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, niin sovitaan tapaamisia.

Odotan innolla uuden työn mukanaan tuomia uusia haasteita. On ilo olla mukana tekemässä tätä tärkeää työtä, jolla tuemme perheiden arkea. MLL auttaa ihmisiä saamaan äänensä kuuluviin, on tukena arjessa matalalla kynnyksellä ja ihmisiä lähellä.

Isa Niukkala, Jyväskylä

Olen Isa Niukkala ja aloitin toukokuussa piirin kehittämispäällikkönä. Viimeiset neljä vuotta työskentelin koulutusviennin maailmassa, mutta olen tehnyt pitkän työrupeaman myös järjestösektorilla erilaisissa tehtävissä. Olen työskennellyt mm. Suomen Unicefilla, Suomen World Visionilla ja Koulutus Elämään säätiössä. Koulutukseltani olen teologian maisteri ja aloitan opettajan pedagogiset opinnot tänä syksynä JAMK:ssa.

MLL:n kehittämispäällikkönä toimin tukihenkilötiimin tiimivastaavana. Muut keskeiset työni osa-alueet ovat viestintä, rahoitushakemukset ja erilaiset yhteistyökumppanuudet.

MLL on osa suomalaista historiaa ja sen arvot ovat sydäntäni lähellä. On hienoa olla mukana tekemässä omalta osaltani työtä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi.

Anu Piispanen, Jyväskylä

Olen Anu Piispanen ja ammatiltani sosionomi (AMK), lähihoitaja ja neuropsykiatrinen valmentaja. Olen erikoistunut lapsi-, nuoriso- ja perhetyöhön. Toimin myös vapaaehtoistehtävissä Säynätsalon paikallisyhdistyksen varapuheenjohtajana. MLL Järvi-Suomen piirissä Jyväskylässä aloitin toukokuun 2017 alussa LAPE-perhekeskuskoordinaattorina. Asiantuntemuksen taustalla on pitkä 17 vuoden työkokemus sosiaali- ja terveysalalta hoito- ja palveluohjaustehtävistä. Ennen piiriin tuloa reippaat viisi vuotta olin lastensuojelussa sekä laitos- että avohuollon puolella. Toimin perheohjaajana, ammatillisena tukihenkilönä, nuorisokodin ohjaajana ja esimiestehtävissä. Ensiarvoisen merkittävä ja herkkä kasvunpaikka oli äidiksi tuleminen vuonna 2014.

Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (KSLAPE) -hankkeessa olen mukana kehittämässä matalan kynnyksen palveluita ja perhekeskustoimintamallia. Keskeisiä asioita ovat asukasosallisuus ja monikulttuurisuus, vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, lapsivaikutusten arvioinnin juurruttaminen osaksi päätösten tekoa sekä palveluohjausta tukevien käytänteiden kehittäminen ja käyttöönotossa tukeminen. 

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen on lähellä sydäntä. Avoimella kohtaamisella ja arjen arvostamisella olemme vertaistukena toinen toisillemme.

Mari Tuppurainen, Jyväskylä

Nimeni on Mari Tuppurainen, olen koulutukseltani fysioterapeutti ja terveystieteiden maisteri. Tulen opetuksen ja kasvatuksen maailmasta, olen toiminut usean vuoden ajan eri kouluasteilla opetustehtävissä.

Aloitin työt Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirillä toukokuussa 2017 Selviydytään kiusaamisesta- projektin koordinaattorina. Projektia rahoittaa STEA ja siinä luodaan kiusaamista kokeneille nuorille sekä heidän vanhemmilleen matalankynnyksen ryhmätoimintaa vapaaehtoisten ohjaamana. Projekti vastaa tärkeään teemaan kiusaamisen ympärillä ja se luo uudenlaisia toimintatapoja kiusaamisen jälkeiseen työhön.

MLL järjestönä on tärkeä, koska se toimii laajalla sektorilla eri elämäntilanteissa olevien lasten, nuorten ja perheiden tukena. Se vaikuttaa yhteiskunnallisesti tärkeisiin asioihin ja ajaa lapsiperheiden etuja sekä tarjoaa matalan kynnyksen tukea elämän eri vaiheissa.

Sirpa Turunen, Joensuu

Olen Sirpa Turunen ja toimin Joensuun vapaaehtoiskeskuksessa tukihenkilötoiminnan koordinaattorina. Työnkuvaani kuuluu käynnistää, kehittää ja koordinoida tukihenkilötoimintaa. Olen yhteydessä vapaaehtoisiin, perheisiin sekä yhteistyötahoihin. Rekrytoin toimintaamme vapaaehtoisia ja koulutan heitä mukaan toimintaamme.

Koulutukseltani olen sairaanhoitaja (AMK) ja olen työskennellyt yhteensä noin kymmenen vuoden ajan päivystyksessä sekä lasten- ja nuorten osastolla. Järjestömaailman kokemusta minulle on karttunut ammattiyhdistystoiminnan kautta. Perheesi kuuluu aviomies ja kolme lasta.

Järjestön toiminta on minusta tärkeää sen tekemän ennaltaehkäisevän työn vuoksi. Tahto tarjota toimintaa matalalla kynnyksellä sekä avoimesti on tämän työn suola ja sokeri. Olen sitä mieltä, että lasten, nuorten ja perheiden tukena ei voi olla ikinä liikaa tukiverkostoja, turvallisia aikuisia eikä kanssakulkijoita jakamassa arjen iloja ja haasteita.

Elina Honkaselkä, Joensuu

Olen Elina Honkaselkä, Joensuun vapaaehtoistoiminnan koordinaattori. Aloitin työni Järvi-Suomen piirillä huhtikuussa. Tätä ennen olin reilun vuoden päivät kotosalla kahden poikani kanssa. Aiempi työkokemukseni on myös järjestöpuolelta, olen työskennellyt Pelastakaa Lapsilla sekä Joensuun paikallisyhdistyksessä että keskustoimiston alla verkkonuorisotyössä ja sijaisperheille suunnatussa hankkeessa. Koulutukseltani olen Yhteisöpedagogi (AMK).

Perhekeskustoiminnan koordinaattorina tuen ja autan MLL:n paikallisyhdistyksiä Pohjois-Karjalan alueella. Tulen mielelläni vierailemaan yhdistyksien perhekahviloissa tai vaikkapa tapahtumissa, kysykää rohkeasti mukaan!

Pidän MLL:n tavasta huomioida lasten, nuorten ja perheiden asiat ja tuoda heidän äänensä kuuluviin. MLL on mielestäni avoin ja kaikenlaiset perheet huomioon ottava järjestö. Toiminnassa esiin tuleva ilo on jotain, mitä haluan olla itsekin luomassa.

Virkkauspuuhia MLL:n liittokokouksessa

Toni Essel, Jyväskylä

Tervehdys! Olen Esselin Toni ja aloitin työt MLL:n Järvi-Suomen piirissä helmikuussa 2017. Olen koulutukseltani medianomi ja työskennellyt aiemmin mm. Jyväskylän ammattiopistossa av-viestinnän opettajana. Sivutöinä teen edelleen erilaisia videoprojekteja ja graafista suunnittelua.

Järvi-Suomen piirissä työni on koordinoida nuorten videotyöpajojen sarjaa. Työpajoissa yläkouluikäiset nuoret tutustuvat videoblogin tekemiseen ja toteuttavat oman vloginsa Järvi-Suomen piirin Youtube-kanavalle.

MLL tekee tärkeää työtä eriarvoisuuden vähentämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yhteiskunnallisena vaikuttajana se pyrkii pitämää huolen myös siitä, että lasten ja nuorten äänikin tulee kuulluksi.

 

 

9.1.2017

Hyviä kokemuksia KaMu-leireistä

Tuuletusta hyvin menneen leirin jälkeen.

Tässä kahden KaMu-leiriohjaajan iloinen tarina kokemuksistaan KaMu-leirien ohjaamisesta Pohjois-Karjalassa.

Me ollaan Emmi ja Saara, kasvatustieteen opiskelijoita Itä-Suomen yliopistosta Joensuusta. Saimme tietää MLL:n hakevan vapaaehtoisia amanuenssimme kautta.

                 Saara: “Itse lähdin vapaaehtoiseksi siksi, koska halusin saada kokemusta lasten ohjaamisesta.  Meidän tutkintoon kuuluu vain yksi harjoittelujakso, joten vapaaehtoisena toimiminen tuntu hyvältä keinolta saada eräänlaista työkokemusta.”

                 Emmi: “Lähdin mukaan koska, tykkään olla lasten kanssa ja leirien ohjaaminen kuulosti todella kivalta! Vapaaehtoistoiminta on hyvää työkokemusta.”

Olimme MLL:n KaMu-leirillä ohjaajina viime vuonna kahdella eri kerralla: viime syksynä ja ennen joulua. Molemmat leirit pidettiin Kontiolahden kirkonkylän koululla.

Syksyn leiri oli tarkoitettu eskariin ja ekaluokalle meneville lapsille. Osallistujia oli noin kymmenen, ja leiri kesti kolme päivää.

                 Saara: “Oli kiva nähä, miten alkujännityksen jälkeen lasten eri persoonat tuli esille. Ja vaikka leiri oli tyttövoittoinen, tuli leirillä olleet kaksi poikaa hyvin toimeen tyttöjen kanssa.”

                 Emmi: “Leirillä oli hyvä tunnelma, vaikka pieni jännitys koulun tai eskarin alkamisesta oli kuitenkin ilmassa. Oli kiva nähdä, että samassa koulussa aloittavat lapset ystävystyivät jo leirillä.”

Syksyn leirillä käytiin muun muassa kouluun liittyviä asioita läpi, jotta lapset tietäisivät edes vähän siitä, mitä eskari tai ekaluokalle meno toisi tullessaan. Lisäksi leirillä pelattiin ja leikittiin niin sisällä kuin ulkonakin. Myös askartelu kuului ohjelmaan. Leirillä pohdittiin yhdessä myös kaveruutta ja sitä, millainen hyvä kaveri on.

                 Emmi: “Monilla lapsilla oli jo paljon tietoa siitä, millaista koulussa on. He tiesivät mitä oppiaineita on ja, että tuntien välissä on välitunnit. Kaverijututkin tuntuivat olevan suurimmalle osalle tuttua juttua, kaikki otettiin leikkeihin ja peleihin iloisesti mukaan.”

                 Saara: “Itse yllätyin positiivisesti siitä, miten innoissaan lapset olivat kollaasiaskartelusta. Lapset saivat leikata lehdistä itselle mieluisia kuvia ja kuvat liimattiin paperille. Kollaasiin sai myös piirtää ja kirjoittaa jotakin halutessaan.”

Joulukuussa järjestetyllä leirillä oli muutama syksyn leirillä ollut lapsi, mutta uusia tuttavuuksia oli enemmän. Joulukuun leirillä oli ohjelmassa muun muassa joulukorttien askartelua ja erilaisia pelejä ja leikkejä. Annoimme lasten vaikuttaa myös itse leirin sisältöön vetämällä heidän toivomiaan leikkejä. Erilaiset hippaleikit ja värivarjo olivat molemmilla leireillä toivottuja leikkejä, joita leikittiin nauraen.

                 Emmi: “Minusta leirit olivat todella onnistuneita! Vaikka jotkut päivät tuntuivat välillä raskailta, tuli leireillä kuitenkin niin hyvä mieli, että se ei haitannut. Saaran kanssa oli helppo vetää leiriä yhdessä ja lähtisin vaikka heti mukaan uusille leireille!”

                 Saara: “Ainakin itse koin, että molemmat leirit olivat tosi onnistuneita. Lapset olivat innolla mukana molemmilla leireillä, ja minun ja Emmin yhteistyö sujui tosi hyvin. Itselle jäi hyvät fiilikset molemmista leireistä ja menisin vetämään leirejä uudestaan millon vaan.”

Iso kiitos Saaralle ja Emmille Kaverileirien ohjaamisesta 2016!

 

19.12.2016

Uudet työntekijät Katri ja Krista

Katri Manninen, Mikkeli

Katri Manninen

Terveiset MLL:n Järvi-Suomen piirin Mikkelin vapaaehtoiskeskuksesta. Olen palannut pitkältä perhevapaalta takaisin töihin. Kuusi vuotta kotona kolmen alle 10-vuotiaan lapsen kanssa antoi oivan näkökulman lapsiperheen arkeen.  Koulutukseltani olen Sosionomi (AMK) ja MLL:n tulin töihin vuonna 2005. On kiva palata töihin kuulemaan ja oppimaan mitä MLL on tänä päivänä.

Tehtäväni on perhekeskustoiminnan koordinointi Etelä-Savon alueella. Työni ydin on olla paikallisyhdistyksien tukena ja apuna tällä seudulla. Tulen mielelläni yhdistyksiä tapaamaan kokouksiin, erilaisiin tapahtumiin tai vaikkapa perhekahviloihin. Toivottavasti nähdään monen yhdistys toimijan kanssa siellä teidän omalla paikkakunnalla, piirin koulutuksissa tai viimeistään sitten liittokokouksessa Kuopiossa. Odotan innolla yhteistyötä kanssanne ja sitä, että pääsen tapaamaan teitä vanhoja tuttuja MLL:n toimijoita ja tutustumaan alueen uusiin toimijoihin. 

-Katri-

Krista Sutinen

Krista Sutinen

Olen Krista, MLL:n uusi tukihenkilötoiminnan koordinaattori Kuopion vapaaehtoiskeskuksessa. Olen marraskuun alussa työni aloittamisen myötä paluumuuttanut Pohjois-Savoon, jossa olen viettänyt nuoruuteni päivät. Syntyisin olen pohjoisesta Hämeestä.

Olen valmistunut syksyllä 2015 kasvatustieteen maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta. Lisäksi olen opiskellut syventävät opinnot hallintotieteestä ja teologiasta ja tehnyt opintoja muun muassa psykologiasta, sosiaalipsykologiasta ja nuorisotutkimuksesta. Olen työskennellyt kaiken ikäisten ihmisten kanssa opetuksen ja ohjauksen parissa muun muassa aineenopettajana ja liikunnanohjaajana ja tehnyt erilaisia hallinnon tehtäviä muun muassa kasvatuksen kentällä. Olen saanut töiden tiimoilta asua myös ulkomailla moneen otteeseen. Vapaaehtois- ja järjestötoimijana olen toiminut usean vuoden ajan muun muassa ohjaajana, tukihenkilönä ja tapahtumanjärjestäjänä.

Iloitsen MLL:stä ja sen kohtaavasta työstä. Olen suurella ilolla mukana järjestön työssä yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Työtehtäväni MLL:ssä pitävät sisällään perhekummi- ja kaveritoiminnan koordinoinnin Pohjois-Savon alueella. Näiden lisäksi olen mukana aloittamassa ystäväperhetoimintaa Varkaudessa kaupunkiin saapuvien syyrialaisperheiden tueksi ja ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toimintaa Kuopiossa. On suorastaan upeaa tehdä töitä ihastuttavien perheiden, motivoituneiden vapaaehtoisten ja kannustavien työtovereiden kanssa! Odotan ensi vuotta, mitä kaikkea se tuokaan mukanaan! Pidetäänhän toisistamme huolta!

-Krista-

 

19.9.2016

Onko leikki (vain) lapsen työtä?

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, että Lapsen oikeuksien sopimus on ollut Suomessa laki. Artiklan 31 mukaan lapsella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. Leikkilähetin sydäntä tämä artikla lämmittää erityisesti!

Luovuus, mielikuvitus, itseluottamus ja erilaiset taidot kehittyvät leikin avulla. Mielestäni on aliarvostavaa kysyä, oletteko te ’vain leikkineet’ – kun kysymyksen tulisi olla iloisen arvostava ’Wau! Ai te olette leikkineet?!’ Leikissä kohtaavat lapsen sisäinen ja ulkoinen maailma. Tuskin minkään muun yläotsakkeen kuin leikin alle voidaan luetella loputon määrä lapselle ominaisia tapoja toimia ja hahmottaa maailmaa.   

Ikävän usein nykypäivään kuuluu kylmä suhtautuminen kanssaeläjiin. Tästäkin syystä uskon leikin voimaan! Leikkien lapsi oppii myötätuntoa, empatiaa. Mielestäni se on jopa haarukan ja lusikan käyttöä tärkeämpää! Jospa ensin oppisimmekin olemaan kivoja kavereita, ja vasta sitten solmimaan kengännauhat?! Asiat tärkeysjärjestykseen!

Oppiminen voisi olla kahdensuuntaista. Minun mielestäni on joka kerran yhtä mielenkiintoista kuulla ja oppia lapsilta, miten yhteinen elämä sujuu ja miten muita kohdellaan hyvin. Usein tärkein neuvo lapsilta on se, että kiva kaveri on sellainen joka leikkii muiden kanssa eikä jätä ketään ulkopuolelle. Tästä olisi monelle aikuiselle opiksi. Leikki ei siis todellakaan ole vain lasten juttu, vaan leikki tekee hyvää kaikenikäisille!

Tällä viikolla olen käynnistänyt Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueella leikkikampanjan sen puolesta, ettei pehmolelutkaan jäisi yksin. Kerään leikistä pois jääneitä yksinäisiä pehmoeläimiä sekä muita leluja ja toimitan ne uuteen kotiin! Ensimmäiset yksinäiset saivat uusia koteja SPR:n Nälkäpäiväkeräyksen yhteydessä Mikkelissä.  Lokakuisen Satupäivän kunniaksi lelun mukaan voisi kirjoittaa tarinan uutta omistajaa ilahduttamaan. Päiväkodeissa tai koululuokissa yksinäiset lelut voisi laittaa tarinoita täyteen kirjoitettuun pahvilaatikkoon, ja viedä tarinalaatikko jonnekin, jossa se ilahduttaa muita!

Jaettu ilo – paras ilo!

<3

Lisätietoa: Leikkilähetti Piia Kleimola, puh. 040 1587122, piia.kleimola@mll.fi

Kymen piiri ja Etelä-Savo, Koko Suomi leikkii – hanke, www.kokosuomileikkii.fi