"Lapsen oikeuksien päivänä"

20.11.2017


Suurin osa meistä, jotka tämän tekstin lukevat, tietävät mitä lapsen oikeudet ovat. Tiedämme, että Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään joka vuosi 20. marraskuuta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen (20.11.1989) kunniaksi. Suomessa lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan vuonna 1991.

Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus. Ratifioimalla sopimuksen valtio sitoutuu muuttamaan lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi. Sopimuksen ulkopuolella on tällä hetkellä ainoastaan Yhdysvallat. Lapsen oikeus esimerkiksi terveydenhuoltoon, koulutukseen tai syrjimättömyyteen ei ole mielipidekysymys, vaan lapsen oikeudet on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on valtioita sitova ihmisoikeussopimus.

MLL ja lapsen oikeuksien sopimus

Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä ohjaa vahvasti lapsen oikeuksien sopimus (LOS). Miten lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttaminen näkyy sitten MLL:n työssä konkretian tasolla? MLL vaikuttaa niin poliittisella tasolla kuin arjessakin lapsen oikeuksien toteutumisen eteen ja niiden vahvistamiseksi. Pääministeri Sipilän hallituksen yksi kärkihankkeista on lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE). Sen tavoitteena on lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittäminen ja lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpano. Koko Lape-ohjelman lähtökohtana on lapsen oikeuksien sopimus.

MLL:n Järvi-Suomen piiri toimii maakunnallisissa LAPE-ohjelmissa osatoteuttajana matalan kynnyksen palveluissa Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueilla yhteistyössä maakuntien, kuntien ja muiden järjestöjen kanssa. Pohjois-Karjalassa piiri on kehittämässä lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluita kumppanuudessa Siun soten kanssa. Jokaisessa maakunnassa piiri on kehittämässä perheiden asukasosallisuutta, vanhemmuuden ja parisuhteen tukea osana laajempaa perhekeskustoimintamallia sekä tukemassa lapsi- ja perhemyönteistä toimintakulttuuria. Meillä on aitiopaikka olla mukana osatoteuttajana LAPE-ohjelmassa ja näin edistää lapsen oikeuksia ja erityisesti lapsiasioiden vaikutusten arvioinnin juurruttamista osaksi kuntien päätöksentekoa.

MLL julkaisi 13.11.2017 ohjeistuksen lapsivaikutusten arviointiin. Lapsivaikutusten arviointi on tärkeä osa lasten oikeuksien täytäntöönpanoa. Lasten oikeuksien edistäminen näkyy MLL:n työssä päivittäin laajassa kirjossa erilaisia toimintojamme. Kouluttamamme sadat vapaaehtoiset toimivat lasten ja nuorten tai perheiden tukena arjessa, perhekahvilaohjaajamme kohtaavat äitejä vauvoineen sadoissa perhekahviloissa ympäri Suomea, lapset osallistuvat maksuttomiin liikunta- ja kaverikerhoihin, paikallisyhdistyksissä vaikutetaan kunnan lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviin asioihin.Näissä kohtaamisissa edistetään lasten oikeuksien sopimusta. Joka päivä. Arjessa.

MLL:n Strategia 2024 päätavoite on, että Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan aina etusijalle ja jossa lapset voivat hyvin.Teemme niin keskusjärjestö, piiri kuin paikallistasollakin tämän vision eteen töitä suurin joukoin ja sydämin. Kunkin panos on ensiarvoisen tärkeä tämän yhteisen päämäärän saavuttamiseksi ja vahvistamiseksi.

Loppuun lainaan sen tärkeimmän ajatuksen. Lapsen ajatuksen, jossa yleensä kiteytyy se tärkein samona. Ajatus kuuluu 11-vuotiaalle Kiiralle, joka vastasi kysymykseeni ”Miksi lapsilla pitää olla omat oikeudet?” ”Siksi, että lasten ei tarvitse elää aikuisten maailmassa vaan ne saavat olla lapsia ja niiden pitää antaa leikkiä. Niille ei saa pakkosyöttää mitään eikä niitä saa dissata.”

Hyvää lapsen oikeuksien päivää!

 

Isa Niukkala
Vs. toiminnanjohtaja ​