Mitä LAPEsta jäi käteen?

12.12.2018

Keski-Suomen LAPE-päätösseminaarissa 3.12.2018 kuultiin loppuhuipennuksena piirin toiminnanjohtajan Mirja Lavonen-Niinistön ja Keljon koulun lapsikuoron liikuttava yhteisesitys.
Keski-Suomen LAPE-päätösseminaarissa 3.12.2018 kuultiin loppuhuipennuksena piirin toiminnanjohtajan Mirja Lavonen-Niinistön ja Keljon koulun lapsikuoron liikuttava yhteisesitys.

MLL:n Järvi-Suomen piirin LAPE-koordinaattorit kiittelevät toimijoiden tiivistynyttä yhteistyötä ja yhteisymmärrystä. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (2016-2018) tavoitteena on ollut uudistaa palveluita siten, että ne vastaisivat paremmin lasten, nuorten ja perheiden tarpeita.

 

Anu Piispanen, LAPE-koordinaattori, Keski-Suomen alue

 

On tullut aika kiittää Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kehittämistyössä mukana olleita perheitä ja yhteistyökumppaneita. Lähes kaksi vuotta on kulunut vauhdilla.

MLL vahvisti kumppanuussuhteitaan entisestään valtakunnallisesti, maakuntakohtaisesti ja paikallisesti. Järjestöjen rooli yhteiskunnassa nostettiin valtakunnallisesti esille. LAPE on osaltaan saavuttanut vuoden 2014 MLL-visiota, jossa tavoitteina ovat mm. aktiivinen maakuntavaikuttaminen, yhteydet päättäjiin, tiedon tuottaminen ja jakaminen, kannanotot sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden esillä pitäminen. Erityisesti järjestöjen ääni ja kohtaaminen on saatettu lähemmäksi virkamiesmaailmaa ja on korostettu vapaaehtoistoiminnan merkitystä ja sen tuomaa iloa.

Tulevaisuudessa eri toimijat tulevat tekemään tiiviimpää yhteistyötä. Toimijat ovat löytäneet yhteistä ymmärrystä ja hyödyntävät jokaisen ammatillista osaamista hallintorajojen yli. Perheet tulevat saavuttamaan palvelut ja toiminnan paremmin, läheltä. Siirrymme inhimilliseen työn tekemiseen byrokraattista työtä vähentämällä. Monitoimijuudessa on aina pysähdyttävä pohtimaan, kenen tarpeita ajattelemme, työntekijöiden vai perheiden. Kuka tai ketkä ovat oikeasti keskiössä. Toimijoiden tulee määritellä eri roolit lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisessä.

Tarvitsemme ennen kaikkea perheiden ääntä, asukasosallisuutta, asukaslähtöistä ajattelua ja kohtaamisia, jotta palvelukeskeinen ajattelutapa ulottuisi myös konkreettisempaan suuntaan. Jotta toimintakulttuuri voi muuttua perheitä ennalta vahvistavaan suuntaan, tarvitaan palveluiden ja toimintojen integraatiota. Yhteiset keskustelut perhekeskustoiminnan arvoista ovat olleet yhteistyön perusta. Vastuu ei ole yksinomaan kenenkään, vaan toimimme yhdessä.

MLL:n Järvi-Suomen piirin osatoteutuksen loppuraportti tulee luettavaksi:

http://jarvi-suomenpiiri.mll.fi

http://www.ks2021.fi/uudistuksen-karkihankkeet/kslape/materiaalit/

 

Henna Julkunen, LAPE-koordinaattori, Pohjois-Savon alue

 

Pohjois-Savon LAPEn muutostyö on edennyt hyvin. Kunnissa on innostuttu kokeilemaan uudenlaisia toimintamalleja perheiden hyvän arjen tueksi, on syntynyt uusia kohtaamispaikkoja ja verkostot eri toimijoiden välillä ovat tiivistyneet. Vanhempien ääni on noussut muutostyössä isoon rooliin Pohjois-Savossa tehdyn kyselyn myötä. Kyselyyn vastasi 963 vanhempaa, ja tulokset antoivat valtavan hyvän tietopohjan vanhempien tuen tarpeista, avointen kohtaamispaikkojen merkityksestä ja siitä, millaisin keinoin vanhemmat kehittäisivät tukea.  Työskentely kunnissa perheiden tuen yhteensovittamiseksi jatkuu, ja Pohjois-Savon lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma tuotti hankekauden aikana kuntien työskentelyn tueksi työkirjan, johon on koottu selkeästi, millaisia asioita palvelujen ja toimintojen kehittämisessä kuntien tulee edistää. Muutosagentti jatkaa työtä vuonna 2019, minkä lisäksi Pohjois-Savossa toimii Perheet keskiöön -hankkeen järjestöagentti Sinikka Roth, joka jatkaa työskentelyä kohtaamispaikkojen kehittämisen parissa.

Työn painopisteet ovat olleet kohtaamispaikkojen kehittäminen ja vanhemmuuden tuen kehittäminen matalan kynnyksen palveluissa. Kohtaamispaikkojen osalta painopiste on ollut kunnissa: kuntien omia verkostoja on saatettu yhteen ja pohdittu jo olemassa olevien kohtaamispaikkojen kehittämistä perhekeskustoimintamallin mukaiseksi. Keskeistä on tietää, miten toimitaan, jos perhe tarvitsee tukea, kenelle soitetaan ja miten perhe saa apua. Kohtaamispaikka ei ole osa palveluketjua, mutta myös sitä kautta on mahdollista saada tukea. On tärkeää, että avoimeen toimintaan panostetaan, mutta tarvittaessa toimijoiden tulee olla helposti saavutettavissa esim. kohtaamispaikan kautta. Yhdistyksillä on keskeinen rooli esim. perhekahviloiden toiminnan näkökulmasta – ne ovat arvokas ja usein ainut avoin kohtaamispaikka seurakunnan perhekerhon ohella. Tärkeä osa LAPE-työtä on ollut nostaa tätä arvokasta toimintaa laajasti toimijoiden tietoisuuteen ja lisätä vuoropuhelua toimijoiden välillä. Perheet ovat kohtaamispaikoissa aktiivisia toimijoita, ja tämä toimijuuden ja osallisuuden tukeminen on itsessään arvokas asia, joka lisää kokemusta hyvästä arjesta.

Muutostyön laajuus on ollut isoin haaste. Kun puhumme laajasta joukosta toimijoita, on selvää, ettei hankekautena kaikkia toimijoita voida tavoittaa. Näkisin, että LAPE-työ on ollut loistava alku toimintakulttuurin muutokselle. Maakunnassa on tavoitettu useita satoja toimijoita ja esim. järjestöjen ja vapaaehtoisten rooli tunnistetaan aiempaa paremmin. Palveluiden kokoaminen yhteen vaatii aikaa, mutta hankeaika toimi hyvänä lähtölaukauksena. Paljon tehtävää jää kuntiin ja tulevaan maakuntaan, mutta toisaalta paljon konkreettista on käynnistynyt kokeilujen kautta ja uudet toimintamallit ovat syntyneet kuntien oman innostuksen tuloksena, jolloin ne myös juurtuvat osaksi kuntien toimintaa. LAPE-työssä on ollut innostavaa sen tuomat mahdollisuudet: yhteistoiminnalla voidaan kohdentaa toimintaa vastaamaan paremmin perheiden tarpeita. Yhteinen keskustelu on monessa kunnassa käynnistänyt mm. kohtaamispaikkojen kehittämisen, joka on ollut nimenomaan yhteistoiminnan tulosta. On ollut todella hienoa olla todistamassa sitä hienoa työtä, jota monessa kunnassa on lähdetty viemään eteenpäin.

Ilahduttavinta LAPE-työssä ovat olleet lukuisat kohtaamiset eri ammattilaisten ja perheiden kanssa. On ollut hienoa tehdä yhdessä työtä hyvän asian puolesta ja mahdollistaa yhteistä keskustelua. Lähes 1,5 vuotta sitten aloitettu LAPE-koordinaattorin työ hahmottui pala kerrallaan, ja suurimmin yllätti varmasti muutostyön laajuus. Työkenttä on ollut vaativa ja haastava, mutta myös todella innostava ja palkitseva. Olen ollut todella onnellinen saadessani olla mukana nostamassa esille mm. perhekahviloiden sekä piirin toimintojen, kuten lastenhoitotoiminnan ja tukihenkilötoimintojen, roolia ja merkitystä monilla eri foorumeilla. MLL tekee järjestönä todella merkittävää työtä perheiden hyvän arjen eteen – on ollut hienoa olla viemässä tätä viestiä eteenpäin.

 

Katri Manninen, LAPE-koordinaattori, Etelä-Savon alue

 

Rakenne maakunnalliselle perhekeskustoiminnalle Etelä-Savossa on nyt luotu, ja eri toimijat ovat sitoutuneet mallin käynnistämiseen ja yhteistyöhön. Toimija (kunta, sote, järjestö, seurakunta, yritys) sitoutuu siihen, että se on mukana maakunnallisessa perhekeskustoiminnassa ja edistää sen yhdessä sovittuja tavoitteita ja yhteistyörakenteita. Toimija tiedottaa, yhteensovittaa ja uudistaa lasten, nuorten ja perheiden palveluja omassa toiminnassaan perhekeskustoiminnan valtakunnallisten ja maakunnallisten yhteistyökäytäntöjen mukaisesti paikalliset ja toimijakohtaiset erityistarpeet huomioiden. Toimijat ovat nimenneet oman organisaationsa vastuuhenkilön ja edustajan maakunnalliseen perhekeskustoiminnan yhteistyöhön. MLL:n Järvi-Suomen piiri on nimennyt edustajakseen maakunnalliseen lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmään toiminnanjohtaja Mirja Lavonen-Niinistön ja maakunnalliseen perhekeskustoimijoiden verkostoon minut, Katri Mannisen.

Etelä-Savossa keskeisinä painopisteinä ovat olleet vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen sekä lapsivaikutusten arvioinnin edistäminen maakunnassa. LAPEn myötä toimijoiden yhteistyö sekä toisten työn ja toimintojen tuntemus ovat vahvistuneet. Piiri on ollut mukana useissa eri verkostoissa tuoden esille MLL:n toimintoja ja perheiden ääntä. MLL:n toimijat ja toiminnot on tunnistettu osana paikallista perhetoimintaa. Paikallinen yhteistyö on vahvistunut ja esim. uusia perhekahviloita on syntynyt yhteistyöllä eri toimijoiden kesken.

Toimintakulttuurin muutos vaatii aikaa ja pitkäjänteistä työtä. LAPE-hankekausi on ollut tavoitteisiin nähden todella lyhyt. Aikatauluhaaste on tehnyt työstä todella intensiivistä ja vaativaa. Hankekausi on luonut hyvän pohjan yhteistyölle ja kehittämiselle, joka toivottavasti jatkuu yhteistyöllä tästä eteenpäin.

MLL:n toiminta on ollut ja on edelleen hyvin LAPE-ajatusten mukaista. MLL:n toiminnat tukevat perheiden hyvää arkea ja mahdollistavat lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden. MLL toimii varhain perheiden omia voimavaroja vahvistaen. LAPE-hankekauden aikana Etelä-Savossa varhaisen tuen työ on jäsentynyt ja saanut huomiota sekä vahvistunut. Varhaisen tuen työntekijät ovat kokeneet voimaantuneensa LAPE-työskentelyn aikana.