Sosiaaliturvan leikkaukset heikentävät lasten ja perheiden hyvinvointia

Hallitus on pikaisella aikataululla valmistellut useita esityksiä sosiaaliturvan leikkauksista, jotka heikentävät erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lapsiperheiden toimeentuloa ja hyvinvointia. Leikkauksia esitetään muun muassa asumistukeen, työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen. Lisäksi usean etuuden indeksikorotukset aiotaan jäädyttää vuosiksi 2024–2027. Leikkaukset vaikuttavat merkittävästi pienituloisiin lapsiperheisiin, joilla jo muutoinkin on taloudellisesti haastavaa. Leikkaukset myös lisäävät perheiden toimeentulotuen tarvetta varsinkin nyt, kun elinkustannukset ovat nousseet viimeisen parin vuoden aikana eniten sitten 1980-luvun alkuvuosien.

Sosiaaliturvan leikkauksia perustellaan julkisen talouden säästöillä. Säästöt ovat kuitenkin varsin lyhytnäköisiä, sillä esityksissä ei huomioida, että lisääntyvät lapsiperheiden toimeentulovaikeudet voivat heijastua pitkäaikaisesti lasten elämään ja hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan perheen taloudelliset hankaluudet näkyvät myöhemmin lasten ja nuorten elämässä esimerkiksi hoitoa vaativina mielenterveyden ongelmina, riskinä joutua kiusatuksi, yksinäisyytenä, heikompina kouluarvosanoina sekä lyhyempänä koulutuspolkuna. Kaavailtujen säästöjen vaikutukset lisäävät painetta julkisen talouden kasvuun.

Vaikka Suomi on tähän saakka tunnettu hyvinvointivaltiona ja sosiaaliturvan mallimaana, lapsiperheköyhyys on edelleen huomattava haaste erityisesti Itä- ja Keski-Suomen alueilla. Yksi merkittävä syy lapsiperheköyhyyteen näillä alueilla on alueiden taloudellisen rakenteen muutos. Monet perinteiset teollisuudenalat, kuten metsä- ja paperiteollisuus, ovat kokeneet merkittäviä rakennemuutoksia, mikä on johtanut työpaikkojen vähenemiseen alueella ja taloudellisen epävarmuuden lisääntymiseen monissa perheissä. Lisäksi perheiden taloudellista nousua vaikeuttavat esimerkiksi suuria kasvukeskuksia vähäisemmät mahdollisuudet korkeakoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen.

Sosiaaliturvan leikkauksia perustellaan myös työhön kannustamisella. Lasten vanhempien työllisyysaste on Suomessa korkeampi kuin lapsettomien aikuisten. Toteutuessaan monet leikkaukset kohdistuvat lapsiperheisiin, joilla ei ole tarvetta työhön kannustamiseen. On syytä myös huomioida, ettei työvoima ja sen kysyntä kohtaa kaikissa osissa maata. Työttömyyden ja epävarmojen työsuhteiden lisääntyminen on merkittävä syy lapsiperheköyhyyden taustalla. Erityisesti se vaikuttaa nuoriin perheisiin. Monet vanhemmat joutuvat työskentelemään osa-aikaisissa ja matalapalkkaisissa töissä, mikä vaikeuttaa perheiden toimeentuloa ja saattaa johtaa köyhyyteen. Jatkuva pätkä- ja osa-aikatyön epävarmuus vaikuttaa vanhempien hyvinvointiin ja stressitasoihin, mikä puolestaan voi heijastua lasten hyvinvointiin ja kehitykseen. Niin ikään asumisen kustannusten nousu lisää erityisesti pienituloisten lapsiperheiden paineita. Asumistukeen esitettävät leikkaukset kohdistuvat juuri näihin haavoittuvassa asemassa oleviin perheisiin, kuten myös indeksikorotusten jäädyttäminen.

Hyvää lapsi- ja perhepolitiikkaa ei voida toteuttaa niin, että yksittäiset lainsäädännön uudistukset toteutetaan irrallisena toisistaan ja ilman huolellista lapsi- ja perhevaikutusten arviointia. Hallitus on myös ohjelmassaan sitoutunut edistämään lapsiperhemyönteistä politiikkaa ja kiinnittämään huomiota lapsi- ja perhevaikutusten arviointiin. Onkin välttämätöntä, että suunniteltujen sosiaaliturvaleikkausten yhteisvaikutukset lasten ja perheiden hyvinvointiin arvioidaan ja sen perustella tehdään tarvittavat korjaukset. YK:n lapsen oikeuksien komitea on kesäkuussa suositellut, että Suomi välttää sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin.

Lapsiperheköyhyyden lieventämiseksi ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemiseksi Itä- ja Keski-Suomessa tarvitaan laaja-alaisia työllisyyttä edistäviä, koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen saatavuutta parantavia, lapsiperheille suunnattua taloudellista tukea ja palveluita vahvistavia sekä asumisen hintaa kohtuullistavia vaihtoehtoja. Kaavaillut leikkaukset eivät edistä lapsiperheiden hyvinvointia eivätkä vähennä lapsiperheköyhyyttä, päinvastoin. Lisäksi tarvitaan sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyä ja perheiden tukemista monipuolisesti palveluilla, jotka auttavat heitä selviytymään haastavassa taloudellisessa tilanteessa ja edistävät lasten hyvinvointia ja kehitystä. Valtakunnallinen ja alueellinen taloudellinen tuki esimerkiksi järjestöille, jotka edistävät lapsiperheiden hyvinvointia, on turvattava, jotta järjestöt pystyvät jatkamaan arvokasta työtään lasten, nuorten ja vanhempien matalan kynnyksen hyvinvointia lisäävänä tukena.

Meillä ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti varaa lisätä lapsiperheköyhyyttä. On muistettava, että hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Lasten ja nuorten kasvuedellytyksiin panostaminen on vaikuttavinta hyvinvointipolitiikkaa.

Päivi Turkia
toiminnanjohtaja
MLL:n Järvi-Suomen piiri