Eihän unohdeta lapsiperheitä leikkauksien keskellä?
16.6.2026
Mielipidekirjoitus
Jenni Hyttinen
Hallituksen saksien viuhuessa ja lapsiperheköyhyyden kasvaessa korostuvat matalan kynnyksen palvelut, joita esimerkiksi MLL:n paikallisyhdistykset toteuttavat. Miten paljon iloa tuovatkaan perhekahvilassa rauhassa nautittu kuppi kahvia, perheliikunnassa nauruun kääntyvät lasten suut tai tapahtumissa kohdatut vertaiset – pienet suuret asiat, jotka nousevat erityisesti tällaisina aikoina arvoon arvaamattomaan. Pelkästään vapaaehtoisvoimin ei näitäkään toimintoja voida kuitenkaan järjestää, joten hallituksen järjestökenttään kohdistamat leikkaukset huolettavat laajasti ihan syystä.
Siinä sivussa lisääntyvä lapsiperheköyhyys ja sen heikentävät vaikutukset esimerkiksi hyvinvointiin heijastuvat järjestöjen ja yhdistysten arkeen yhä isommin ja ne näkyvät esimerkiksi perustarpeisiin liittyvinä avunpyyntöinä. Perhe, jolla oli aiemmin vakaa taloudellinen tilanne ei enää välttämättä pysty kattamaan kaikkia kuukausittaisia menoja yhteiskuntarakenteiden muutosten vuoksi ja silloin esimerkiksi ruokalahjakortteja kaivataan; niitä ei ole kuitenkaan jakaa kaikille tarvitseville. Huolestuttavaa on, että Kelan tekemän selvityksen mukaan esimerkiksi alle 15-vuotiaiden perustoimeentulotukea saavien osuus on Outokummussa toiseksi suurinta Suomessa. Itlan keräämän datan mukaan lapsiperheköyhyys onkin korkeinta juuri Pohjois-Karjalassa sekä Päijät-Hämeessä.
Erityisesti reuna-alueilla asuvien lapsiperheiden arki tulisi turvata muun muassa siksi, jotta palveluverkostojen pienentyessä pienemmissäkin kylissä säilyisivät edes välttämättömät peruspalvelut ja sitä kautta tällaisilla alueilla asuisi jatkossakin kaikenikäisiä. Myös MLL:n paikallisyhdistyksillä on merkittävä rooli toimintojen saavutettavuuden näkökulmasta: mitä kattavampi yhdistysverkosto on, sitä paremmin perheet saavat asuinpaikastaan riippumatta nauttia MLL:n toiminnoista, jotka tukevat niin hyvinvointia, vanhemmuutta kuin arjessa jaksamistakin. Tämä kuitenkin vaatii yhdistyksille tarjottavan ammatillisen tuen turvaamista.
MLL:n Järvi-Suomen piirin alueella perhekahvilakyselyyn vastanneiden kävijöiden vastauksissa toivottiin, että yhteiskunta tukisi jatkossakin MLL:n toiminnan säilyttämistä ja että järjestöllä toisaalta olisi mahdollisuus kehittää toimintaansa myös muuttuvassa maailmassa. Muuttuva maailma toden totta vaatii resurssien lisäksi ketteryyttä. Maamme päättäjien soisikin hyppäävän hetkeksi kohderyhmänsä kenkiin ja tarkastelevan leikkaustensa seurauksia ja kauaskantoisia vaikutuksia – onhan lapsissa ja nuorissa tulevaisuus, johon tulisi valaa uskoa sen heikentämisen sijaan.
Jenni Hyttinen
Kirjoittaja on MLL:n Järvi-Suomen piirin
perhekeskus- ja tukihenkilötoiminnan koordinaattori