Lapset ja nuoret mielessä – uusia tuulia tulevaisuuteen

MLL kunta- ja aluevaalitavoitteet

MLL haluaa korostaa kunta- ja aluevaalien aikana, että kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteossa on muistettava, että hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa.  Lapsiin ja nuoriin investoiminen on vaikuttavinta hyvinvointipolitiikkaa ja julkisen talouden hoitoa. 

MLL:n vaalitavoitteita varten kysyttiin syyskuussa 2024 MLL:n Nuortennetissä lapsilta ja nuorilta, mitkä heidän mielestään ovat tärkeitä kunnissa ja hyvinvointialueilla edistettäviä asioita. Lapset ja nuoret nostivat heille tärkeinä asioina erityisesti lasten ja nuorten harrastukset ja vapaa-ajan, koulunkäynnin ja opiskelun sekä niihin liittyvät resurssit, mielenterveystyön sekä nuorisotyön ja nuorten palvelut. Lapset ja nuoret mainitsivat myös vähävaraisten perheiden tukemisen, kiusaamiseen puuttumisen, syrjäytymisen ehkäisemisen sekä terveydenhuollon turvaamisen ja hyvinvoinnin edistämisen tärkeyden. Lasten ja nuorten vastauksia on nostettu esiin vaalitavoitteissa.

MLL:n kunta- ja aluevaalitavoitteista me MLL:n Järvi-Suomen piiri valitsimme meidän alueellemme kolme tärkeintä kohtaa

1. Kunta ja hyvinvointialue rakentavat yhdessä lasten ja perheiden palveluista toimivan kokonaisuuden

• Kunnan ja hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittamisesta huolehditaan lapsi-, nuori- ja perhelähtöisesti.
• Kunta osallistuu aktiivisesti perhekeskustoiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Perhekeskus toiminnassa palveluja kehitetään ja toteutetaan hallinto- ja sektorirajat ylittäen monitoimijaisesti julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä.
• Hyvinvointialueen sote-keskusten lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut järjestetään perhekeskustoimintamallin mukaisesti. Hyvinvointialue kehittää ja toteuttaa perhekeskustoimintaa koko alueellaan. Palveluja kehitetään ja toteutetaan hallinto- ja sektorirajat ylittäen monitoimijaisesti sekä julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Myös digitaalisessa perhekeskustoiminnassa on huomioitava järjestöjen työ.

2. Kunta ja hyvinvointialue tukevat järjestöjen toimintaa alueillaan

• Kansalaisjärjestöjen ja kunnan sekä hyvinvointialueen kumppanuutta vahvistetaan ja kumppanuudelle luodaan pysyvä rakenne.
• Hyvinvointialue ja kunta avustaa järjestöjen toimintaa ja antaa maksuttomasti tiloja järjestöjen kansalais- ja vertaistoiminnan käyttöön.
• Varmistetaan kunnan varhaiskasvatuksen, koulujen, oppilaitosten ja vapaa-ajan toimintojen yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa.

3. Hyvinvointialue ja kunnat arvioivat päätösten lapsivaikutukset ja huomioivat päätöksissäänlasten ja nuorten näkemykset

• Hyvinvointialueen ja kunnan päätöksenteossa arvioidaan johdonmukaisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset.
• Lapsivaikutusten arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota vähemmistöryhmiin ja eri tavoin heikommassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin.
• Lasten ja nuorten kuuleminen on säännönmukaista ja heiltä kerättyä tietoa hyödynnetään hyvinvointialueen ja kunnan päätöksenteossa ja toiminnassa. Sosiaali- ja terveyspalveluihin, varhaiskasvatukseen, kouluun sekä vapaa-ajan palveluihin luodaan rakenteet lasten ja nuorten kuulemiselle. Varmistetaan, että lasten ja nuorten kuuleminen on säännönmukainen osa hyvinvointialueen ja kunnan toimintaa. Hyvinvointialueen ja kunnan asioista tiedotetaan lapsille ja nuorille heille sopivalla tavalla.
• Lapsivaikutusten arviointi ulotetaan myös hyvinvointialueen kunnan talousarvioiprosessiin (lapsibudjetointi). Talousarviota seurataan lapsen oikeuksien näkökulmasta.